torstai 13. joulukuuta 2018

Usein kysytyt kysymykset

Hämeenlinnanväylän ja Vihdintien linjastosuunnitelman kommentointiaika päättyi viime viikon sunnuntaina. Blogin kommentointimahdollisuus on suljettu toistaiseksi. Seuraavaksi joukkoliikennesuunnittelijat perehtyvät annettuihin kommentteihin ja suunnitelmaa tarkastellaan uudelleen niiden pohjalta. Päivitetty linjastoluonnos julkaistaan alkuvuodesta 2019. Tässä blogipostauksessa käydään läpi linjastoluonnoksesta saatuja yleisimpiä kommentteja ja esitetään perusteluita luonnoksessa esitettyjen ratkaisujen taustalla.

Miksi yhteyksistä on suunniteltu vaihdollisia?


HSL:n linjastosuunnittelua ohjaa strategisella tasolla jäsenkuntien yhdessä hyväksymä runkolinjastrategia, jossa panostetaan verkostomaiseen linjastorakenteeseen ja solmupisteisiin, joiden kautta liikkumismahdollisuudet laajenevat. Asuin-, työ-, harraste- ja vapaa-ajanpaikat sekä koulut hajaantuvat ympäri pääkaupunkiseutua eikä kaikilta alueilta luonnollisestikaan voida järjestää suoria joukkoliikenneyhteyksiä joka paikkaan kustannustehokkaasti. Runkolinjastrategian mukainen joukkoliikennejärjestelmä parantaa asuinalueiden vuorotarjontaa ja niiden seudullista saavutettavuutta keskeisten solmupisteiden kautta.  Kääntöpuolena tälle on lisääntyvä vaihtojen määrä erityisesti harvemman asutuksen alueilla, mitä kuitenkin pyrintään kompensoimaan parantuvalla vuorotarjonnalla. Kokonaisuutena seudun joukkoliikennejärjestelmän voidaan kuitenkin nähdä tarjoavan aikaisempaa paremman saavutettavuuden koko alueelle. Tiheämmän joukkoliikennetarjonnan on todettu lisäävän joukkoliikenteen käyttöä.

Miksi kävelyetäisyys lähimmälle pysäkilleni kasvaa? 

 

Joukkoliikenteen nopeuteen vaikuttavat luonnollisesti linjojen kiertelevyys ja käytettävät pysäkit. HSL:n runkolinjastostrategiassa bussilinjoja keskitetään suuren kysynnän joukkoliikennekäytäviin, mikä voi merkitä pidempiä kävelyetäisyyksiä kauempana asuville. Pidempää kävelymatkaa kuitenkin kompensoi joukkoliikennekäytävän tiheä tarjonta, mikä mahdollistaa spontaanin liikkumisen joukkoliikenteellä. Runkolinjoilla pysäkkiväli on tavallista linjaa harvempi, mikä nopeuttaa ja sujuvoittaa matkaa.

Miksi runkolinja 300 on luonnoksessa esitetty liikennöitäväksi Pähkinärinteen kautta?


Pähkinärinteen alue on Länsi-Vantaan väkirikkain alue. Alueella asuu noin 5500 asukasta. Jos runkolinja 300 liikennöisi Vihdintietä pitkin, jäisi se paikoin hyvin kauas asutuksesta. Lisäksi Vihdintien varrella ei ole Pähkinärinteen kohdalla maankäyttöä.

Miten linjojen väliset vaihtopysäkit on suunniteltu?

 

Vaihtopaikat on pyritty järjestämään mahdollisuuksien mukaan samalle pysäkille. Esimerkiksi linjojen 565 ja 300 välillä vaihto tapahtuisi Köysikujan pysäkillä, samoin kuin Pohjois-Espoon liityntälinjoilta voisi vaihtaa Noropolun pysäkillä runkolinjalle 400. Ylästön suunnan liityntälinjoilta voisi vaihtaa Emännänkujan pysäkillä linjalle 431. Pohjois-Espoon liityntälinjojen ja runkolinjan 300 välille vaihtoa ei valitettavasti tässä luonnoksessa saatu järjestettyä samalle pysäkille, mutta Ulkoniitynkujan vaihtopysäkit ovat lähekkäin tien vastakkaisin puolin.

Asukasvuorovaikuksen aikana HSL sai palautetta myös muista vaihtopaikoista, joita tulemme tarkastelemaan uudelleen jatkosuunnittelussa. Pohjois-Espoon liityntälinjat reititettiin Louhelan aseman kautta Myyrmäkeen, koska näin saatiin järjestettyä vaihtoyhteydet sekä runkolinjoille 300 ja 400 että Kehäradan juniin. Samalla saatiin järjestettyä Pohjois-Espoosta toivotut yhteydet Myyrmäkeen.

Miksi suora seutuyhteys poistuu Hämeenkylästä ja Vapaalasta?

 

Runkolinja 300 liikennöi noin kilometrin päässä alueiden keskuksista. Tämän lisäksi Vapaalaa palvelee Rajatorpantiellä tiheät poikittaiset yhteydet. Joukkoliikenteen tiheämmät vuorovälit hieman nykyistä pidemmän kävelymatkan päässä mahdollistavat sujuvamman joukkoliikenteen käytön. Näiden tiheiden joukkoliikennekäytävien lisäksi alueiden sisälle järjestetään liityntäliikennettä runkolinjoille sekä Kehäradalle.

Miksi Ylästön suora seutulinja Hämeenlinnanväylälle esitetään lakkautettavaksi?


Linjan 415 nykyisillä resursseilla voidaan tarjota erittäin tiheä poikittainen joukkoliikenneyhteys Martinlaakson, Ylästön ja Pakkalan välille. Tiheä vuoroväli mahdollistaa sujuvat vaihtoyhteydet Martinlaakson juna-asemalla sekä Pakkalassa, mikä parantaa alueen seudullista saavutettavuutta.

 

Miksi linjat 345 ja 436 on suunniteltu muutettavaksi liityntälinjaksi Myyrmäen asemalle?


Muuttamalla pitkä ja harvoin liikennöivä linja lyhyemmäksi liityntälinjaksi pystytään tarjoamaan tiheämpää ja täsmällisempää joukkoliikennepalvelua. Pohjois-Espoosta pystytään luonnoksessa esitetyllä linjastolla tarjoamaan yhteydet Kehäradalle, jolloin seudullinen saavutettavuus paranee huomattavasti. HSL:n järjestämässä liikkumiskyselyssä korostuivat Myyrmäen alueen yhteydet sekä työ- että vapaa-ajan matkoilla.

Runkolinjat 300 ja 400 palvelevat pääosan Vihdintien ja Hämeenlinnanväylän varren maankäytöstä. Vähäisemmän joukkoliikenteen kysynnän alueet palvellaan tiheillä liityntäyhteksillä raide- ja runkobussiliikenteeseen.

Miksi linja 321 on esitetty lakkautettavaksi?


Linjastosuunnitelman yhtenä tavoitteena on kehittää Länsi-Vantaan ja Espoon välistä poikittaisliikennettä tihentämällä linjaa 565, jolloin linja 321 jää päällekkäiseksi tarjonnaksi. Nykyisin harvoin liikennöivän seutulinjan tilalle tarjotaan vaihdollista matkaa kahdella tiheästi liikennöivällä linjalla. Vaihtoyhteys linjalta 565 runkolinjalle 300 onnistuu Köysikujan pysäkillä.

Pitkäjärven pohjoispuolella Järvenperän ja Vanhakartanon alueella liikennöinti Leppävaaran suuntaan tihenee jo syksyllä 2019. Leppävaaran suunnan linjoilta voi vaihtaa runkolinjalle 200 samalla pysäkillä Turuntiellä. Lisäksi yhteydet Espoon keskuksen suuntaan tihenevät linjan 566 tihennyksen ja reittimuutoksen vuoksi. Lisäksi alueelta muodostuu uusi yhteys Kehäradalle ja runkolinjalle 400.

maanantai 10. joulukuuta 2018

Hämeenlinnanväylän ja Vihdintien linjastosuunnitelman kommentointiaika on päättynyt

Hämeenlinnanväylän ja Vihdintien linjastosuunnitelman kommentointiaika on päättynyt. Blogin kommentointimahdollisuus suljetaan toistaiseksi. HSL haluaa tässä vaiheessa välittää ison kiitoksen kaikille suunnitelmaa kommentoineille. Mielipiteitä ja kannanottoja kertyi viime sunnuntaihin 9.12. mennessä reilu 640 kappaletta. Suurin osa kommenteista saatiin blogisivuston kautta ja muutama kymmenen palautejärjestelmän kautta. Lisäksi HSL vastaanotti linjastosuunnitelmasta muutaman adressin. Seuraava blogipostaus tulee käsittelemään linjastoluonnoksesta saatuja kommentteja ja esittämään perusteluita luonnoksessa esitettyjen ratkaisujen taustalla.


Seuraavaksi joukkoliikennesuunnittelijat perehtyvät annettuihin kommentteihin ja suunnitelmaa tarkastellaan uudelleen niiden pohjalta. Päivitetty linjastoluonnos julkaistaan alkuvuodesta 2019. Lopullisen päätöksen linjastosuunnitelmasta tekee HSL:n hallitus kevään 2019 aikana.

maanantai 3. joulukuuta 2018

Kiitos asukasilloista!

Hämeenlinnanväylän ja Vihdintien linjastosuunnitelman asukasillat pidettiin kahden viime viikon aikana. Tilaisuudet järjestettiin Myyrmäen kirjastolla, Ylästön kotiseututalolla ja Kalajärven Ruskatalolla. Tilaisuuksiin osallistui yhteensä lähes 300 ihmistä. Kiitos kaikille tilaisuuksiin osallistuneille ja luonnosta kommentoineille! Jos et päässyt mukaan tilaisuuksiin, tilaisuuksien esitykset löytyvät täältä: Myyrmäki, Ylästö ja Kalajärvi.

Keräämme kommentteja linjastoluonnoksesta tämän viikon sunnuntaihin 9.12.2018 asti. Kommentit suunnitelmasta toivotaan esisijaisesti blogisivuston kautta. Vaihtoehtoisesti palautetta voi antaa HSL:n palautejärjestelmän kautta, soittamalla asiakaspalveluun tai käymällä palvelupisteellä.

Kehitämme HSL:ssä asukasvuorovaikutusta ja viestintää. Vastaamalla kyselyyn voit kertoa esimerkiksi miten sinä haluaisit osallistua vuorovaikutukseen ja miten me täällä HSL:ssä voisimme kehittää asukasvuorovaikutusta ja viestintää. Kyselyvastauksia hyödynnetään asukasvuorovaikutuksen ja viestinnän kehittämisessä ja ne ovat osa aiheesta tehtävää Pro Gradu -tutkielmaa. Lisätietoja tutkimuksesta löydät täältä.

torstai 22. marraskuuta 2018

Myyrmäen asukastilaisuuden esitys

Hämeenlinnanväylän ja Vihdintien linjastosuunnitelman linjastoluonnosta esiteltiin eilen ensimmäisessä asukastilaisuudessa Myyrmäen kirjastossa. Paikalle oli saapunut hyvin porukkaa ja me HSL:n joukkoliikennesuunnittelijat haluammekin kiittää teitä kaikkia paikalle tulleita kommenteistanne ja huomioistanne linjastoluonnosta kohtaan. Tässä vaiheessa kyseessä on siis vasta linjastoluonnos, jota muokataan asukasvuorovaikutuksen päätyttyä. Luonnosta voi kommentoida sunnuntaihin 9. joulukuuta asti. Kartta linjastoluonnoksesta kokonaisuudessaan löytyy täältä.

Myyrmäen tilaisuudessa toivottiin, että esitys olisi saatavilla myös täällä blogissa, joten vaikka et olisi päässyt tilaisuuteen, pääset katsomaan esityksen täältä. Suunnitelmasta järjestetään vielä kaksi asukastilaisuutta tänään 22.11. Ylästössä ja ensi viikon torstaina Kalajärvellä.

  • to 22.11.2018 klo. 18:00-19:30 Ylästön kotiseututalo, Sienestäjänkuja 5, Vantaa
  • to 29.11.2018 klo. 18:00-19:30 Kalajärven Ruskatalo, Ruskaniitty 4, Espoo

tiistai 20. marraskuuta 2018

Vastaa kyselyyn asukasvuorovaikutuksesta ja viestinnästä!

Kehitämme HSL:ssä linjastosuunnitelmien asukasvuorovaikutusta ja viestintää. Vastaamalla kyselyyn voit kertoa esimerkiksi: Miten haluaisit osallistua vuorovaikutukseen? Mitä kautta haluaisit saada lisätietoa? Miten voisimme kehittää asukasvuorovaikutusta ja viestintää?

Kyselyyn vastanneiden kesken arvotaan kolme kappaletta 50 euron arvoisia HSL:n lahjakortteja. Kyselyyn vastaamiseen menee arviolta 10-15 minuuttia.

Vastaa kyselyyn tästä.

Kyselyn vastauksia käytetään linjastosuunnitelmien asukasvuorovaikutuksen ja viestinnän kehittämisessä sekä aiheesta tehtävässä pro gradu -tutkielmassa.

HSL laatii alueellisia linjastosuunnitelmia, joiden yhteydessä tehdään aina asukasvuorovaikutusta. Asukasvuorovaikutuksella tarkoitetaan asukkaiden ja HSL:n välistä keskustelua siitä, millaisia ratkaisuja joukkoliikennepalvelussa tulisi tehdä. Asukasvuorovaikutukseen sisältyy myös suunnittelualueen asukkaille kohdistettu viestintä sekä heidän informoimisensa tulevista muutoksista.

keskiviikko 14. marraskuuta 2018

Linjastoluonnos

Hämeenlinnanväylän ja Vihdintien linjaston suunnittelutyö on edennyt luonnosvaiheeseen. Liikkumiskyselyn vastausten sekä muiden lähtötietojen perusteella on tehty linjastoluonnos, joka on nyt avoinna kommenteille ja mielipiteille 9.12. asti. Luonnosta voi kommentoida blogitekstin yhteyteen. Linjastoluonnoksesta annettujen kommenttien pohjalta jatketaan suunnittelutyötä, jotta lopputuloksena olisi linjasto, joka mahdollistaa mahdollisimman monen käyttäjän sujuvat matkat.

Linjastosuunnitelman tavoitteena on ollut tarjota vaihdoton yhteys asuinalueen omaan alue- tai paikalliskeskukseen koko suunnittelualueelta. Kaupunkien alue- ja paikalliskeskuksen on määritelty HSL:n suunnitteluohjeessa. Lisäksi koko suunnittelualueelta on ollut tavoitteena tarjota vaihdoton yhteys runkoliikenteen (junat ja runkobussilinjat) äärelle. Yhteydet Helsingin keskustaan on pyritty järjestämään siten, että matka sisältää korkeintaan yhden vaihdon.

HSL:n joukkoliikenteen suunnitteluperiaatteista strategisella ja käytännön tasolla on julkaistu blogipostaus aikaisemmin tällä viikolla. Postauksessa kerrotaan perusteluja linjastoratkaisujen takana. Blogipostaukseen pääset tutustumaan tästä.

Hämeenlinnanväylän ja Vihdintien linjasto


Hämeenlinnanväylän ja Vihdintien linjaston esitetään pohjautuvan tulevaisuudessa kahdelle uudelle säteittäiselle runkolinjalle. Linjastosuunnitelman lähtökohtana on tilanne, jossa Vantaan kaupunki on toteuttanut Luhtitien jatkeen Varistosta Louhelaan. Vantaan kaupunki ja HSL edistävät yhdessä katuyhteyden rakentumista siten, että katuosuus on liikennöitävissä vuonna 2022. Uusi runkolinja 300 sekä Pohjois-Espoosta tulevat liityntälinjat on suunniteltu liikennöimään uutta tieosuutta pitkin.

Runkolinja 300 Elielinaukio - Vihdintie - Pähkinärinne - Myyrmäki
Runkolinja 300 korvaa nykyiset Vihdintien suuntaiset seutuyhteydet (321, 322, 332, 345) Länsi-Vantaalle ja Pohjois-Espooseen. Linja liikennöi ruuhka-aikaan 6-8 minuutin välein ja tarjoaa hyvät yhteydet mm. Konalan, Pitäjänmäen ja Meilahden työpaikka-alueille.

Runkolinja 400 Elielinaukio - Hämeenlinnanväylä - Martinlaakso - Vantaankoski
Runkolinja 400 korvaa nykyiset Hämeenlinnanväylän suuntaiset seutuyhteydet (411, 415, 421, 435, 436). Linja liikennöi 10 minuutin vuorovälillä läpi päivän. Linja tarjoaa hyvät yhteydet Martinlaakson ja Myyrmäen alueiden suunnasta mm. Meilahden työpaikka-alueelle ja Mannerheimintien varteen.

Uudet säteittäiset runkolinjat 300 ja 400
431 Elielinaukio - Kivistö
Linjan vuoroväliä tihennetään ruuhka-aikaan 20 minuuttiin ja linjan reittiä nopeutetaan niin että linja kulkee Hämeenlinnanväylällä Martinlaakson liittymään asti, jonka jälkeen siirrytään Vanhalle Nurmijärventielle. Tulevaisuudessa Kivistö tulee kasvamaan entisestään merkittäväksi asuin- ja työpaikkakeskittymäksi. Väestöennusteiden mukaan Kivistössä on vuonna 2027 jo noin 22 000 asukasta. Linja tarjoaa tulevaisuudessakin myös Kivistön pohjoisimmilta alueilta yhteyden Meilahteen ja Mannerheimintien varteen yhdellä vaihdolla.




571 Tikkurila - Myyrmäki 
Linjan päätepysäkki siirretään Varistosta Myyrmäkeen. Varistosta ja Pähkinärinteestä yhteys Myyrmäkeen järjestyy runkolinjalla 300. Rajatorpantieltä yhteys Myyrmäkeen on linjoilla 555 ja 565. Linjan vuoroväliä parannetaan siten, että linja kulkee koko päivän 20 minuutin välein. Linja tarjoaa yhdessä linjan 573 kanssa Ylästöstä 10 minuutin vuorovälin Martinlaaksoon, runkolinjalle 400 ja linjalle 431. Lisäksi linja tarjoaa Jumbon kohdalla vaihtoyhteydet tulevalle runkolinjalle 570 ja 600-sarjan seutulinjoille.

573 Martinlaakso - Lentoasema
Uusi linja 573 tarjoaa poikittaiset yhteydet Martinlaaksosta Lentoasemalle. Linjan reitti Vantaanlaaksosta lentoasemalle noudattelee pääosin lakkautettavan linjan 415 reittiä.  Linjalta on vaihtoyhteydet linjan 571 tavoin Kehäradalle Martinlaaksossa, runkolinjoille 400 ja 570 sekä linjalle 431. Linjaparina 571 ja 573 tarjoavat koko päivän 10 minuutin välein yhteyden Martinlaaksosta Ylästön kautta Jumboon.



311 Myyrmäki - Hämeenkylä - Vantaankoski
Uuden runkolinjan 300 myötä linjan 311 palvelu siirretään Pähkinärinteestä Vapaalan alueelle. Linja lisää yhdessä linjan 331 kanssa joukkoliikennepalvelua Vapaalan ja Hämeenkylän alueella siten, että ruuhka-aikaan linjojen yhteinen vuoroväli on noin 15 minuuttia. Linja tarjoaa yhteydet Hämeenkylästä myös Vantaankosken juna-asemalle.



331 Myyrmäki - Vapaala - Linnainen
Linja tarjoaa yhteydet Linnaisista Hämeenkylän ja Vapaalan kautta Myyrmäkeen. Linja palvelee myös Pohjois-Linnaisten aluetta.



334 Askisto - Martinlaakso - Myyrmäki - Kaivoksela
Linja 334 korvaa nykyisen Askiston sisäistä liikennettä tällä hetkellä palvelevan linjan 335(B). Uusi linja liikennöi ruuhka-aikaan 20 minuutin välein. Askistoa palvelee uuden linjan lisäksi myös Pohjois-Espoota palvelevat linjat Kehä III:lla (vv. 10 min) ja Vihdintiellä (vv. 10-20 min). Linja palvelee lisäksi Raappavuorentien aluetta, Myyrmäen urheilupuistoa ja Kaivokselaa.



344 Vantaankoski - Petikko - Kalajärvi - Lahnus - Koirankorpi
Uusi linja 344 tarjoaa pohjoisimmasta Espoosta yhteydet Kehäradalle arkisin tunnin välein. Linja kulkee Petikon työpaikka-alueen läpi. Linjalla muodostuu vaihtoyhteys junaan Vantaankoskella.

345 Myyrmäki - Kalajärvi - Lakisto - Rinnekoti
Linja tarjoaa yhteydet Vihdintietä pitkin Kalajärvelle ja Rinnekodille. Linja liikennöi Luhtitien jatkeen kautta ja linjalta muodostuu vaihtoyhteydet molemmille säteittäisille runkolinjoille sekä Louhelassa Kehäradalle. Linjan vuoroväliä parannetaan siten, että linja liikennöi ruuhka-aikaan 20 minuutin välein ja ruuhkan ulkopuolella 30 minuutin välein.



436 Myyrmäki - Kalajärvi
Linja liikennöi Kalajärveltä Niipperin kautta Myyrmäkeen uuden Luhtitien jatkeen kautta. Linjalla muodostuu vaihtoyhteydet molemmille säteittäisille runkolinjoille sekä Louhelassa Kehäradalle. Linjan vuoroväli paranee ruuhka-aikaan 20 minuuttiin. Tällä hetkellä vuorotarjonta on epätasainen. Yhteisellä osuudellaan linjan 437 kanssa (Niipperin koulun pysäkiltä etelään) linjojen yhteinen vuoroväli paranee 10 minuuttiin ruuhka-aikaan. Linjojen tarjonta paranee myös ruuhkan ulkopuolella.

437(K) Myyrmäki - Perusmäki
Linja liikennöi Perusmäestä Myyrmäkeen uuden Luhtitien jatkeen kautta. Linjalla muodostuu vaihtoyhteydet molemmille säteittäisille runkolinjoille sekä Louhelassa Kehäradalle. Tällä hetkellä linja liikennöi ruuhkan suuntaisesti. Suunnitelmassa linjan liikenne laajennetaan kokopäiväiseksi jokaiselle viikonpäivälle. Lisäksi ruuhkan vastasuuntaan liikennöidään reittitunnuksella 437K. K-vuorot palvelevat Juvanmalmin teollisuusaluetta. K-vuorot liikennöivät vain 5 ja 13 välillä Myyrmäestä Perusmäkeen sekä 10 ja 18 välillä Perusmäestä Myyrmäkeen. Linjan vuoroväli paranee nykyisestä ja linja liikennöi ruuhka-aikaan 20 minuutin välein.




555 Martinlaakso - Leppävaara - Keilaniemi
Linjan vuoroväliä parannetaan nykyisestä ruuhka-ajan epätasaisesta 10-14 minuutin vuorovälistä tasaiseen 10 minuuttiin. Viikonloppuliikenne (555B Myyrmäki - Leppävaara) säilyy nykyisellään.




565 Myyrmäki - Jupperi - Jorvi - Espoon keskus
Linjan päätepysäkki siirretään Vantaankoskelta Myyrmäkeen. Linjan vuoroväli tihennetään ruuhka-aikaan 10 minuuttiin. Ruuhkan ulkopuolella linja liikennöi 20 minuutin välein. Vaihtoyhteys Vihdintien runkolinjalle 300 muodostuu Rajatorpantiellä.

566 Martinlaakso - Järvenperä - Espoon keskus
Linjan reitti muutetaan kulkemaan Järvenperän kautta molemmissa suunnissa. Pohjois-Espoon ja Leppävaaran linjastosuunnitelmassa linjalle perustettu V-variantti lakkautetaan. Linja tarjoaa yhteyden Järvenperästä Kehäradalle puolen tunnin välein. Linjalle lisätään päiväliikenne.


Linjastosuunnitelman linjat ovat kokonaisuudessaan nähtävillä täällä. Karttapohjalta löytyvät linjojen aikataulut ja liikennöintiajat ovat viitteellisiä.

Yöliikenne


Päätökset suunnittelualueen yöliikenteestä tehdään linjastosuunnitelman edetessä.

Vuorovälit 

 



Lakkautettavat linjat

 

321 Elielinaukio - Jupperi - Vanhakartano
  • Korvaavat linjat: 300, 565, 566
322 Elielinaukio - Vantaankoski
  • Korvaavat linjat: 300, 311, 344
332 Elielinaukio - Varisto - Askisto
  • Korvaavat linjat: 300, 311, 331, 334
335(B) Linnainen - Vapaala - Myyrmäki - Louhela - Martinlaakso - Askisto
  •  Korvaavat linjat: 311, 331, 334
345 Elielinaukio - Rinnekoti
  • Korvaavat linjat: 344, 345 (välillä Myyrmäki - Rinnekoti), 300, 400
411 Elielinaukio - Myyrmäki
  •  Korvaavat linjat: 400, 334
412 Myyrmäki - Kaivoksela
  • Korvaavat linjat: 334
415 Elielinaukio - Ylästö - Lentoasema
  •  Korvaavat linjat: 400, 573
421 Elielinaukio - Martinlaakso
  •  Korvaavat linjat: 400, 431
435 Elielinaukio - Koskelo
  • Korvaavat linjat: 300, 437K, 566
436 Elielinaukio - Martinlaakso - Kalajärvi
  • Korvaavat linjat: 436 (välillä Myyrmäki - Kalajärvi), 300, 400

 

Alueella liikennöiviä linjoja, joihin ei tule muutoksia


Pohjois-Espoon ja Leppävaaran linjastosuunnitelman mukainen linjasto (syksy 2019):

236(V) Leppävaara - Viherlaakso - (Koskelo) - Kalajärvi - Serena
239 Leppävaara - Viherlaakso - Perusmäki - Kalajärvi
348 Rinnekoti - Röylä - Kalajärvi
349 Lepsämänjoki - Hännikäinen - Serena - Kalajärvi - Perusmäki - Röylä - Lahnuksen koulu
582(V) Espoon keskus - Niipperi - Kalajärvi

Vantaan linjasto:

39 Kamppi - Munkkiniemi - Konala - Malminkartano - Myyrmäki
313 Kaivoksela - Myyrmäki - Hämeenkylä
413 Martinlaakso - Myyrmäki
432 Martinlaakso - Petas - Kivistö - Kirkka
433(K) Martinlaakso - Kivistö
560 Rastila - Myyrmäki
572(K) Mellunmäki - Myyrmäki
574 Peijas - Myyrmäki
575 Tikkurila - Myyrmäki
614 Rautatientori - Ylästö

maanantai 12. marraskuuta 2018

Joukkoliikenteen suunnittelu ja liityntäliikenne

Hämeenlinnanväylän ja Vihdintien linjastosuunnitelmasta julkaistiin rakennemalli reilu kaksi viikkoa sitten. Rakennemallin tarkoituksena on kuvata linjaston pääyhteyksiä ja järjestämistapaa vuonna 2022. Rakennemallissa Pohjois-Espoon ja Ylästön suunnan liikenne esitettiin muutettavaksi liityntäliikenteeksi runkoliikenteen äärelle. Esitetty muutos on ymmärrettävästi herättänyt vilkasta keskustelua ja myös vastustusta molempien alueiden asukkaiden kommenteissa. Tämän kirjoituksen tarkoituksena on tuoda esille taustaa ja perusteluja rakennemallissa esitettyyn joukkoliikenteen järjestämistapaan Pohjois-Espoon ja Ylästön alueella.

Linjastosuunnittelun periaatteet


HSL:n linjastosuunnittelua ohjaa strategisella tasolla jäsenkuntien yhdessä hyväksymä runkolinjastrategia, jossa panostetaan verkostomaiseen linjastorakenteeseen ja solmupisteisiin, joiden kautta liikkumismahdollisuudet laajenevat. Asuin-, työ-, harraste- ja vapaa-ajanpaikat sekä koulut hajaantuvat ympäri pääkaupunkiseutua eikä kaikilta alueilta luonnollisestikaan voida järjestää suoria joukkoliikenneyhteyksiä joka paikkaan kustannustehokkaasti. Runkolinjastrategian mukainen joukkoliikennejärjestelmä parantaa asuinalueiden vuorotarjontaa ja niiden seudullista saavutettavuutta keskeisten solmupisteiden kautta.  Kääntöpuolena tälle on lisääntyvä vaihtojen määrä erityisesti harvemman asutuksen alueilla, jota kuitenkin pyrintään kompensoimaan nopeammilla matkoilla ja parantuvalla vuorotarjonnalla. Kokonaisuutena seudun joukkoliikennejärjestelmän voidaan kuitenkin nähdä tarjoavan aikaisempaa paremman saavutettavuuden koko alueelle.

Käytännön tasolla joukkoliikenteen suunnittelua ohjaa jäsenkuntien hyväksymä HSL:n suunnitteluohje, jossa määritellään alueittain millaista joukkoliikennepalvelua tarjotaan vuorovälien ja liikennöintiaikojen suhteen. Lisäksi suunnitteluohjeessa määritellään kävelyetäisyydet lähimmälle pysäkille. Asuinalueiden palvelutasoluokitukseen vaikuttaa alueiden asukasmäärä ja välillisesti asumismuoto (pientaloalue, kerrostaloalue jne). Joukkoliikenteen vuorotarjontaan vaikuttaa luonnolisesti kysyntä ja kysyntäpotentiaali, mitkä ovat kerrostaloalueilla asukastiheuden vuoksi korkeammat kuin pientaloalueilla.

Miksi liityntäliikenne?


Edellä kuvatun seudullisen saavutettavuuden lisäksi myös liikennöinnin tehokkuudella on merkittävä vaikutus siihen minkälaista palvelua (vuoroväli, liikennöintiajat) voidaan toteuttaa käytettävissä olevilla resusrsseilla. Liityntälinjoilla vuoroväliä on mahdollista tihentää suoria seutuyhteyksiä kustannustehokkaammin. Nostetaan tähän yksi esimerkki: suoran linjan matka-aika Niipperistä Helsingin keskustaan on ruuhka-aikaan noin 60 minuuttia ja liityntälinjan matka-aika esimerkiksi kehäradan asemalle noin 20 minuuttia. Samassa ajassa, kun yksi kuljettaja ehtii ajamaan bussin Helsinkiin ja takaisin ehtisi bussi liikennöidä kehäradalle ja takaisin kolme kertaa. Eli samalla kustannuksella joukkoliikenteen tarjonnan määrä olisi mahdollista kolminkertaistaa. Jos suoran linjan vuoroväli olisi siis 60 minuuttia, olisi liityntälinjan vuoroväli 20 minuuttia.



Lisäksi liityntäliikenne mahdollistaa selvästi täsmällisemmän liikennöinnin kun linjan reitti on lyhyempi ja se ei kulje ruuhkaisimpien katu-osuuksien kautta. Tämä näkyy asiakkaalle luottevampana palveluna, jossa vaihtoyhteydet toimivat varmemmin ilmoitettuina ajankohtina.

Kolmantena etuna liitynäliikenteelle voidaan nähdä sen aikataulujen ja kaluston parempi sovittaminen alueen omiin tarpeisiin. Pitkien seutulinjojen kalusto mitoitetaan käytetyimpien osuuksien mukaan, jotka usein sijoittuvat tiiviisti asuttuun Helsingin kantakaupunkiin, vaikka linjan toisessa päässä pientaloalueella suuri bussi onkin tarpeeton. Pitkien seutulinjojen aikataulut määräytyvät myös osana laajempaa liikennöintikokonaisuutta, jolloin yksittäisten työ- ja kouluaikojen huomioimen on mahdotonta. Myös sähköbussiliikenteen käyttöönotto mahdollistuu helpommin liityntäliikennelinjastolla jossa linjasivut ja tätä kautta akuilta vaadittava kapasitteetti ovat pienempiä.

Seuraavassa tämän blogin päivityksessä esittelemme ensimmäisen linjastoluonnoksen joka on avoinna asukkaiden kommenteille 9.12. saakka.

Edit 13.11.2018 klo. 11:09: Kuvan otsikko muutettu vuorovälistä vuorojen määrään tuntia kohden

torstai 8. marraskuuta 2018

Askiston joukkoliikenne

Asuinalueiden postaussarja rantautuu seuraavaksi Askistoon. Askiston aluetta palvelevat tällä hetkellä linjat 332 ja 335(B), Vihdintiellä linja 345 sekä Kehä III:n pysäkeillä linjat 436, 437 ja 566. Alueelta on tällä hetkellä yhteys Helsingin keskustan, Kehäradan ja Espoon keskuksen suuntiin.

Linjastosuunnitelman tausta-aineistoksi HSL kartoitti liikkumiskyselyllä asukkaiden liikkumistottumuksia. Askistosta saatiin kyselyyn mukavasti vastauksia. Vastausten perusteella Askistosta toivotaan sujuvia vaihtoyhteyksiä, tiheämpiä vuorovälejä, laajempia liikennöintiaikoja ja nopeampaa liikennöintiä. Nykyinen seutulinja Elielinaukiolle koetaan hitaana ja yhteyksiä Vantaankosken asemalle toivotaan kehitettävän.


Miten Askiston joukkoliikenneyhteyksiä tulisi sinun mielestäsi kehittää? Mitkä ovat ne keskeisimmät yhteysvälit (mistä mihin), joita suunnitelmassa tulisi kehittää?

tiistai 6. marraskuuta 2018

Tervetuloa asukastilaisuuksiin!

Hämeenlinnanväylän ja Vihdintien linjastosuunnitelmaan liittyen järjestetään kolme asukasiltaa, joissa alueen asukkailla ja alueella työskentelevillä on mahdollisuus kommentoida linjastosuunnitelmaa ja keskustella luonnoksesta HSL:n edustajien kanssa. Asukastilaisuudet järjestetään 21.11 Myyrmäessä, 22.11 Ylästössä ja 29.11. Kalajärvellä.

Asukastilaisuudet
  • ke 21.11.2018 klo. 18:00-19:30 Myyrmäen kirjasto, Paalutori 3, Vantaa
  • to 22.11.2018 klo. 18:00-19:30 Ylästön kotiseututalo, Sienestäjänkuja 5, Vantaa
  • to 29.11.2018 klo. 18:00-19:30 Kalajärven Ruskatalo, Ruskaniitty 4, Espoo

Linjastoluonnos julkaistaan lähiviikkojen aikana. Tämä blogi toimii asukasvuorovaikutuksen pääkanavana ja kommentit suunnitelmasta toivotaan blogin kautta.

Tervetuloa asukastilaisuuksiin kuulemaan ja keskustelemaan Hämeenlinnanväylän ja Vihdintien linjastosuunnitelmasta!



torstai 25. lokakuuta 2018

Hämeenlinnanväylän ja Vihdintien linjaston rakenne 2022

Hämeenlinnanväylän ja Vihdintien linjaston suunnittelu on edistynyt. Liikkumiskyselyn vastausten ja muiden lähtötietojen perusteella tulevan linjaston rakennetta on hahmoteltu luomalla linjastosta rakennemalli. Rakennemalli kuvaa linjaston pääyhteyksiä ja liikenteen järjestämistapaa. Se on nyt avoinna asukkaiden kommentoinnille ja mielipiteille.

Linjaston tavoitteena on mahdollistaa sujuva joukkoliikenteen käyttö suurimmalla osalla matkoista joka päivä kellonajasta riippumatta; luonnollisesti kaupunkien joukkoliikennebudjetti huomioiden. Alueilta, joilta esitetään nykyisen suoran yhteyden poistamista, liityntäliikenteen vuorotarjontaa pyritään parantamaan.

Hämeenlinnanväylän ja Vihdintien rakennemalli 2022

Rakennemallissa on kuvattu suunniteltavan linjaston keskeisimmät yhteysvälit (mustat nuolet). Nämä mustat nuolet eivät siis suoraa kuvasta yksittäistä linjaa. Oranssit viivat kuvastavat joukkoliikenteen runkoverkkoa vuonna 2022 (kehä- ja rantarata, metro sekä runkobussilinjat 550, 560, 510, 500, 200 ja 570).

Tulevassa linjastossa halutaan parantaa Vantaan ja Espoon välisiä poikittaisia yhteyksiä Myyrmäen suuralueelta Leppävaaran ja Espoon keskuksen suuntaan. Uuden vyöhykemallin myötä nämä alueet kuuluvat samaan maksualueeseen, mikä liikennemallitarkastelujen mukaan lisää matkustusta näiden keskusten välillä. Hämeenlinnanväylälle ja Vihdintielle esitetään rakennemallissa vahvaa runkolinjamaista joukkoliikennekäytävää, joka palvelee muun muassa liikkumiskyselyssäkin esille tullutta työmatkaliikennettä.

Rakennemallin mukaan Ylästön ja Pohjois-Espoon liikenne muuttuisi liityntäliikenteeksi kehäradalle ja runkomaisille bussilinjoille. Liikkumiskyselyn perusteella Pohjois-Espoon ja Ylästön alueilta toivottiin nykyisten vuorovälien tihentämistä, liikennöintiaikojen laajentamista ja nopeampaa liikennöintiä. Ylästöläisten vastauksissa korostui myös vaihtojen toimivuuden tärkeys. Nämä pystytään tarjoamaan liityntäliikenteen ja junaliikenteen yhdistelmällä. Suunnittelutyön edetessä liityntäliikenteen vahvistaminen kehäradan asemille sekä Hämeenlinnanväylän ja Vihdintien vahvoihin joukkoliikennekäytäviin on osoittanut kustannustehokkaimmaksi tavaksi parantaa Pohjois-Espoon ja Ylästön alueiden joukkoliikennetarjontaa vuorovälien ja laajempien liikennöintiaikojen suhteen. Lisäksi liityntäbussien vuorovälit sovitetaan yhteen junien vuorovälien kanssa, mikä parantaa vaihtojen toimivuutta.

Suunnitelma on nyt avoin kommenteille ja seuraavassa vaiheessa sitä tarkennetaan linjatasolle. Tässä linjastosuunnitelmassa käsitellään vain Hämeenlinnanväylän ja Vihdintien suunnan linjoja eikä muutoksia suunnitella esimerkiksi Espoon sisäisille linjoille.

Edit 26.10.2018 klo. 9:17: Tarkennettu, että linjastosuunnitelmassa käsitellään vain Hämeenlinnanväylän ja Vihdintien suunnan linjoja.

tiistai 23. lokakuuta 2018

Liikkumiskyselyn tulokset

Hämeenlinnanväylän ja Vihdintien linjastosuunnitelman liikkumiskysely on päättynyt. Iso kiitos kaikille vastanneille! Määräaikaan mennessä vastauksia saatiin reilut 5000 kappaletta ja karttapohjalle piirtyi lähes 27000 pistettä. Vastauksia tuli kattavasti koko suunnittelualueelta ja lähes 2000 vastaajaa jätti myös avointa palautetta. Aineiston laajempi analysointi on käynnistynyt heti kyselyn päättymisen jälkeen ja saatuja tuloksia käytetään linjastosuunnittelun tausta-aineistona. Ensimmäisen linjastoluonnoksen on tarkoitus ilmestyä lähiviikkojen aikana. Seuraavassa esittelemme muutamia poimintoja vastauksista.

Suunnittelualueella asuvien työ- ja opiskelupaikat painottuvat pitkälti Helsingin keskusta-alueelle, Hämeenlinnanväylän ja Vihdintien varsille, mutta myös Helsingin itäinen ja pohjoinen kantakaupunki, Myyrmäki, Leppävaaran alue, Tikkurila, Otaniemi ja Espoon keskus erottuvat kartalta. Vastausten perusteella näyttää siltä, että suunnittelualueen työmatkaliikenteessä niin säteittäiset kuin poikittaisetkin yhteydet ovat tärkeitä.

Vastaajien työ- ja opiskelupaikat

Vastausten perusteella merkittävimmät ostos- ja asiointipaikat sijoittuvat Helsingin keskustan lisäksi suurempiin aluekeskuksiin kuten Myyrmäkeen ja Leppävaaraan. Myös Jumbon alue korostuu vastauksissa.

Ostos-, asiointi- ja terveyspalvelut

Jo liikkumiskyselyn välituloksia tarkastellessamme vastauksissa korostui tarve parantaa joukkoliikennetarjontaa erityisesti vuorovälien näkökulmasta. Sama toive korostuu myös lopullisissa vastauksissa. Haasteeksi tämän toiveen kuitenkin tekee se, että nykyisiä pitkiä seutulinjoja on kustannusten näkökulmasta mahdoton tihentää ilman merkittävää kustannusten kasvua. Vaihtoehdoksi tässä tapauksessa käytännössä jää nykyisen joukkoliikennejärjestelmän tehokkaampi hyödyntäminen ja liityntäliikenteen lisääminen. Projektiryhmä pohtii nyt, miten liityntäliikennettä olisi mahdollista hyödyntää paremmin suunnittelualueella.

Suunnittelualueen joukkoliikenteen kehittämistarpeet
  
Liityntäliikenteen vaihtopaikat kehäradalla


Mitä mieltä sinä olet? Oliko kyselyn vastauksissa jotain yllättävää? Onko jotain jäänyt huomioimatta? Kerro meille!

perjantai 19. lokakuuta 2018

Pähkinärinteen, Hämeenkylän, Vapaalan ja Variston joukkoliikenne

Asuinalueiden postaussarja jatkuu ja keskittyy seuraavaksi Pähkinärinteen, Hämeenkylän, Vapaalan ja Variston alueille. Kyseisillä asuinalueilla liikennöi tällä hetkellä useita linjoja, jotka tarjoavat yhteyksiä niin Helsingin, Myyrmäen, Martinlaakson kuin Leppävaaran ja Espoon keskuksenkin suuntaan.

Alueita palvelevat tällä hetkellä:

311(A)  Pähkinärinne, Hämeenkylä ja Vapaala
313  Pähkinärinne, Hämeenkylä, Varisto ja Vapaala
321  Pähkinärinne
322  Pähkinärinne, Hämeenkylä ja Varisto
332  Varisto ja Vapaala
335(B)  Pähkinärinne, Varisto ja Vapaala
345  Pähkinärinne, Hämeenkylä, Varisto ja Vapaala
435  Varisto
436 ja 437  Hämeenkylä ja Varisto
555 ja 565  Pähkinärinne ja Vapaala
566  Hämeenkylä ja Varisto
571  Pähkinärinne, Varisto ja Vapaala

Liikkumiskyselyyn, joka on auki vielä tämän viikon sunnuntaihin (21.10), on saatu hyvin vastauksia Pähkinärinteen, Hämeenkylän, Vapaalan ja Variston alueilta. Tämän hetkisten vastausten perusteella alueiden joukkoliikennettä tulisi kehittää erityisesti joukkoliikenteen nopeuden ja vuorovälien näkökulmasta. Myös vaihtojen toimivuuteen ja liikennöintiaikoihin toivotaan parannusta. Parhaimpina kehäradan vaihtopaikkoina pidetään Myyrmäkeä ja Vantaankoskea.


Vuorovälit ja kävelyetäisyydet


Joukkoliikenteen nopeuteen vaikuttaa luonnollisesti linjojen kiertelevyys ja käytettävät pysäkit. HSL:n runkolinjastostrategiassa bussilinjoja keskitetään suuren kysynnän joukkoliikennekäytäviin, mikä voi merkitä pidempiä kävelyetäisyyksiä kauempana asuville. Pidempää kävelymatkaa kuitenkin kompensoi joukkoliikennekäytävän tiheä tarjonta, mikä mahdollistaa spontaanin liikkumisen joukkoliikenteellä. Runkolinjoilla pysäkkiväli on tavallista linjaa harvempi, mikä nopeuttaa ja sujuvoittaa matkaa.

Haarautuvan linjaston, vuorovälin ja kävelyetäisyyden vuorovaikus (Lähde: HKL 1976)

tiistai 16. lokakuuta 2018

Ylästön joukkoliikenne

Jatketaan asuinalueiden postaussarjaa. Tällä kertaa vuorossa on Ylästö. Ylästön joukkoliikennepalvelu perustuu tällä hetkellä kahdelle Helsingin suunnan seutulinjalle 415 ja 614 sekä kahdelle poikittaiselle yhteydelle 571 ja 573, joista jälkimmäinen liikennöi vain ruuhka-aikaan. Tässä linjastosuunnitelmassa keskitytään erityisesti Ylästön yhteyksiin Länsi-Vantaan suuntaan.

Linjastosuunnitelmatyön tausta-aineistoksi kerättävään liikkumiskyselyyn on saatu ihan kivasti vastauksia myös Ylästöstä. Tämän hetkisten tulosten perusteella Ylästön alueelta toivotaan, että joukkoliikennettä kehitettäisiin erityisesti vuorovälien ja vaihtojen toimivuuden näkökulmasta. Myös joukkoliikenteen nopeutta toivotaan kehitettävän.


Mitä joukkoliikenteen yhteysvälejä tulisi sinun mielestäsi kehittää Ylästön alueella? Millainen olisi sinun mielestäsi houkutteleva liityntäliikenteen vuoroväli?

torstai 11. lokakuuta 2018

Tavoitteet ja lähtökohdat

Mitä ominaisuuksia hyvällä joukkoliikennelinjastolla on? Listasimme alle kuusi asiakokonaisuutta, jotka projektiryhmä näki hyvinä tavoitteina Hämeenlinnanväylän ja Vihdintien linjastosuunnitelman suunnitteluun. Näihin tavoitteisiin perustamme esimerkiksi tulevan linjastoluonnoksen. Mitä mieltä sinä olet näistä tavoitteista?

Linjastosuunnitelman tavoitteet

Lähtökohtia suunnitteluun

 

HSL:n joukkoliikenteen suunnittelua ohjaa joukkoliikenteen suunnitteluohje, joka on laadittu yhteistyössä HSL:n jäsenkuntien kanssa ja se on HSL:n hallituksen hyväksymä. Suunnitteluohjeessa määritellään alueittain millaista joukkoliikennepalvelua (mm. vuorovälit ja liikennöintiajat) millekin alueelle tarjotaan.

Tämän linjastosuunnitelmatyön tavoitteena on tarjota vaihdoton yhteys asuinalueen omaan alue- tai paikalliskeskukseen koko suunnittelualueelta. Lisäksi koko sunnittelualueelta on tavoitteena tarjota vaihdoton yhteys runkoliikenteen (juna ja runkobussilinjat) äärelle. Helsingin keskustan yhteydet pyritään järjestämään siten, että matka sisältää korkeintaan yhden vaihdon.

Tällä hetkellä suunnittelualueen joukkoliikenne on hyvin ruuhkapainoitteista. Yhdeksi tavoitteeksi tässä suunnitelmassa nostetaankin päiväliikenteen tarjonnan parantaminen, koska haluamme, että asukkaat pääsevät liikkumaan paremmin myös päivä- ja ilta-aikaan. Tavoitteena on myös laajentaa liikennöintiaikoja.

Työ etenee lähiviikkojen aikana linjastoluonnosten suunnitteluun. Tiettyjen asuinalueiden joukkoliikennepalveluihin keskittyviä postauksia on tulossa vielä lisää esimerkiksi Ylästöstä ja Askistosta. Mutta näistä lisää myöhemmin.

maanantai 8. lokakuuta 2018

Niipperin, Perusmäen ja Juvankartanon joukkoliikenne

Osana Hämeenlinnanväylän ja Vihdintien linjastosuunnitelmaa perehdymme seuraavaksi Niipperin, Perusmäen ja Juvankartanon joukkoliikennepalvelun tulevaisuuteen. Alueita palvelee tällä hetkellä neljä seutuyhteyttä 435, 436, 437 ja 566 sekä Espoon sisäiset linjat 236, 239 ja 582.

Tähän mennessä liikkumiskyselyyn on saatu mukavasti vastauksia Niipperin, Perusmäen ja Juvankartanon alueelta. Vastauksissa toivotaan mm. tiheämpää liikennöintiä kehäradan suuntaan, laajempia liikennöintiaikoja sekä Vihdintietä pitkin kulkevaa yhteyttä Helsinkiin. Kehäradan asemista parhaimpina vaihtopaikkoina pidetään Vantaankoskea, Myyrmäkeä ja Martinlaaksoa.

Liikkumiskysely on auki sunnuntaihin 21.10. asti, joten vielä ehtii hyvin vastaamaan!

Linjastosuunnittelun periaatteet


HSL:n linjastosuunnittelua ohjaa strategisella tasolla runkolinjastrategia, jossa panostetaan verkostomaiseen linjastorakenteeseen ja solmupisteisiin, joiden kautta liikkumismahdollisuudet laajenevat. Asuin-, työ-, harraste- ja vapaa-ajanpaikat sekä koulut hajaantuvat ympäri pääkaupunkiseutua eikä kaikilta alueilta luonnollisestikaan voida järjestää suoria joukkoliikenneyhteyksiä joka paikkaan kustannustehokkaasti. Harvoin kulkevat linjat eivät houkuttele juurikaan matkustajia.


Puu- ja verkkomallin linjasto (Lähde: HiTrans Guide 3)

Mitkä ovat sinun mielestäsi tärkeimmät asiat Niipperin, Perusmäen ja Juvankartanon linjastoa pohdittaessa? Mitkä ovat ne keskeisimmät yhteysvälit (mistä mihin), joita tulisi suunnitelmassa kehittää?

Jätä kommentti ja osallistu suunnitteluun!