UKK linjastoluonnos 2.0

Hämeenlinnanväylän ja Vihdintien linjastosuunnitelman toisen linjastoluonnoksen kommentointi päättyi parisen viikkoa sitten. Käymme tällä hetkellä läpi luonnoksesta saatuja kommentteja ja mietimme luonnoksen muutostarpeita näiden perusteella. Saimme luonnoksesta paljon kommentteja emmekä valitettavasti ehtineet vastata jokaiseen yksilöllisesti. Näin ollen olemme tähän postaukseen koonneet usein kysyttyjä kysymyksiä erityisesti linjastosuunnittelun näkökulmasta. Yksittäisiä linjoja ja asuinalueita koskevat kommentit käsitellään blogissa myöhemmin.

Miksi HSL haluaa runkolinjoja?

HSL:n linjastosuunnittelua ohjaa strategisella tasolla jäsenkuntien yhdessä hyväksymä runkolinjastrategia, jossa panostetaan verkostomaiseen linjastorakenteeseen ja solmupisteisiin, joiden kautta liikkumismahdollisuudet laajenevat. Asuin-, työ-, harraste- ja vapaa-ajanpaikat sekä koulut hajaantuvat ympäri pääkaupunkiseutua eikä kaikilta alueilta luonnollisestikaan voida järjestää suoria joukkoliikenneyhteyksiä joka paikkaan kustannustehokkaasti. Runkolinjastrategian mukainen joukkoliikennejärjestelmä parantaa asuinalueiden vuorotarjontaa ja niiden seudullista saavutettavuutta keskeisten solmupisteiden kautta.  Kääntöpuolena tälle on lisääntyvä vaihtojen määrä erityisesti harvemman asutuksen alueilla, jota kuitenkin pyrintään kompensoimaan nopeammilla matkoilla ja parantuvalla vuorotarjonnalla. Kokonaisuutena seudun joukkoliikennejärjestelmän voidaan kuitenkin nähdä tarjoavan aikaisempaa paremman saavutettavuuden koko alueelle.

Vaihdetaanko runkolinjalle samalta pysäkiltä? Onko siellä muuta kuin pysäkkikatos?

Hieman paikasta ja suunnasta riippuen runkolinjalle vaihdetaan joko samalta pysäkiltä tai saman pysäkkialueen toiselta pysäkiltä. Esimerkiksi Niipperistä linjalla 583 tai 584 saapuva voi vaihtaa runkolinjalle 300 Luhtitiellä, runkolinjalle 400 Uomatiellä tai junaan Louhelan asemalla. Runkolinjalle 300 vaihdettaessa jatkoyhteys lähtee samalta pysäkiltä, kun matkan suunta on Myyrmäki ja kadun vastakkaiselta puolelta, kun matka suuntautuu Vihdintietä Helsingin suuntaan. Runkolinjalle 400 vaihdettaessa vaihto on samalta pysäkiltä, kun matkan suunta on Helsinkiin.

Esimerkkivaihtopaikat Pohjois-Espoon linjoilta junaan sekä runkolinjoille 300 ja 400

Kaikkia tulevia pysäkkijärjestelyjä ei ole vielä suunniteltu, koska ne riippuvat muun muassa lopullisista linjastoratkaisuista. Keskeisimmille runkolinjapysäkeille pyritään toteuttamaan suurten käyttäjämäärien edellyttämät isot, valaistut katokset, jotka on varustettu reaaliaikaisella matkustajainformaatiolla (seuraavien lähtöjen saapumisajat, poikkeusinfo).

Linjastosuunnitelmaluonnoksen mukaan tärkeitä runkolinjojen vaihtopysäkkejä voisi olla esimerkiksi Varistossa Luhtitien länsipäässä lähellä Vihdintietä, Rajatorpantiellä Koivuvaaran kohdalla sekä Louhelan asemalla. Variston ja Louhelan vaihtopysäkkien läheisyydessä on jo nykytilanteessa palveluita.

Miksi joillakin alueilla kävelymatkat lähimmille pysäkeille kasvavat?

Joukkoliikenteen nopeuteen vaikuttaa luonnollisesti linjojen kiertelevyys ja käytettävät pysäkit. HSL:n runkolinjastostrategiassa bussilinjoja keskitetään suuren kysynnän joukkoliikennekäytäviin, mikä voi merkitä pidempiä kävelyetäisyyksiä kauempana asuville. Pidempää kävelymatkaa kuitenkin kompensoi joukkoliikennekäytävän tiheä tarjonta, mikä mahdollistaa spontaanin liikkumisen joukkoliikenteellä.

Käytännön tasolla HSL:n joukkoliikenteen suunnittelua ohjaa jäsenkuntien hyväksymä suunnitteluohje, jossa määritellään alueittain millaista joukkoliikennepalvelua tarjotaan vuorovälien ja liikennöintiaikojen suhteen. Lisäksi suunnitteluohjeessa määritellään kävelyetäisyydet lähimmälle pysäkille. Harvemman asutuksen alueilla kävelyetäisyydet lähimmälle pysäkille voivat olla pidemmät kuin tiheillä kerrostalovoittoisilla alueilla. Asuinalueiden palvelutasoluokitukseen vaikuttaa alueiden asukasmäärä ja välillisesti asumismuoto (pientaloalue, kerrostaloalue jne). Joukkoliikenteen vuorotarjontaan vaikuttaa luonnolisesti kysyntä ja kysyntäpotentiaali, mitkä ovat kerrostaloalueilla asukastiheuden vuoksi korkeammat kuin pientaloalueilla.

Voiko Myyrmäen aseman turvallisuutta vaihtopaikkana parantaa?

Myyrmäen asema sekä bussiterminaali peruskorjattiin ennen kehäradan valmistumista. Uusittu asema avattiin maaliskuussa 2015. Tässä yhteydessä aseman hissit ja liukuportaat uusittiin sekä asemalle toteutettiin suuria seinämaalauksia. Myös aseman kameravalvontaa lisättiin ja valaistusta parannettiin. Junissa ja asemilla kiertää järjestyksenvalvojia.

Myyrmäen bussiterminaali

HSL on tutkinut lähijunaliikenteen turvallisuutta viimeksi viime vuonna, jolloin tehtiin Lähijunaliikenteen koettu turvallisuus -tutkimus.  Myyrmäen aseman turvattomuus ei ole perusparannuksen valmistumisen jälkeen noussut erityisesti esille HSL:n saamassa palautteessa.

Vaihdot pidentävät matka-aikaa

Vaihdot varmasti joissain tapauksissa pidentävät matka-aikaa. Tavoitteenamme kuitenkin on, että vaihdolliset yhteydet mahdollisimman monissa tapauksissa kulkisivat selvästi tiheämmin kuin nykyiset vaihdottomat yhteydet. Tällöin matkustaminen on vähemmän sidoksissa aikatauluihin ja matkaan voi lähteä ruuhka-aikojen ulkopuolellakin ilman pitkää odotusaikaa joko lähtö- tai määränpäässä (tai pahimmillaan molemmissa). Runkobusseihin ja raideliikenteen runkoyhteyksiin perustuvassa joukkoliikennejärjestelmässä linjat kulkevat yleensä 10 minuutin vuorovälillä tai useammin. Tällöin myös vaihtoajat ovat lyhyet.

Miten koululaiset on huomioitu suunnitelmassa?

Olemme pyrkineet suunnittelemaan linjastoa siten, että koululaisilla olisi toimivat bussiyhteydet lähikouluunsa, mikäli se ei ole kävelyetäisyydellä. Alakoululaisten osalta koulumatkayhteyden tulee pääsääntöisesti olla vaihdoton, mutta yläkoululaisilla matkaan voi pitkillä koulumatkoilla sisältyä vaihtokin. Esimerkiksi Askiston yläkoululaiset pääsevät jatkossakin Hämeenkylän koululle bussille, Länsi-Vantaan ruotsinkieliset yläkoululaiset pääsevät Helsinge skolalle linjalla 571. Myyrmäen ja Martinlaakson länsipuolella asuville tulee vaihto, mutta toisaalta matka-aika lyhenee esimerkiksi Pähkinärinteestä ja Varistosta tulevilla, kun linjalle 571 voi vaihtaa Luhtitien uuden katuyhteyden kautta ajavalta runkolinjalta 300.

Kaikkia niitä koululaisia emme voi kuitenkaan palvella yksilöllisesti, jotka käyvät jotain muuta kuin kaupungin osoittamaa lähikoulua. Näidenkin oppilaiden osalta matkat ovat yleensä tehtävissä joukkoliikenteellä, mutta ne voivat sisältää vaihtoja, eikä näitä matkoja usein ole mahdollista huomioida aikataulusuunnittelussa. Toisaalta tiheästi kulkevat linjat takaavat sen, että bussiyhteydet osuvat joka tapauksessa melko hyvin oppituntien alkamis- ja päättymisaikoihin.

Päivitetty 24.9.2019 klo. 8:31: vaihtoyhteyskuvaa muokattu