Hämeenlinnanväylän ja Vihdintien linjaston rakenne 2022

Hämeenlinnanväylän ja Vihdintien linjaston suunnittelu on edistynyt. Liikkumiskyselyn vastausten ja muiden lähtötietojen perusteella tulevan linjaston rakennetta on hahmoteltu luomalla linjastosta rakennemalli. Rakennemalli kuvaa linjaston pääyhteyksiä ja liikenteen järjestämistapaa. Se on nyt avoinna asukkaiden kommentoinnille ja mielipiteille.

Linjaston tavoitteena on mahdollistaa sujuva joukkoliikenteen käyttö suurimmalla osalla matkoista joka päivä kellonajasta riippumatta; luonnollisesti kaupunkien joukkoliikennebudjetti huomioiden. Alueilta, joilta esitetään nykyisen suoran yhteyden poistamista, liityntäliikenteen vuorotarjontaa pyritään parantamaan.

Hämeenlinnanväylän ja Vihdintien rakennemalli 2022

Rakennemallissa on kuvattu suunniteltavan linjaston keskeisimmät yhteysvälit (mustat nuolet). Nämä mustat nuolet eivät siis suoraa kuvasta yksittäistä linjaa. Oranssit viivat kuvastavat joukkoliikenteen runkoverkkoa vuonna 2022 (kehä- ja rantarata, metro sekä runkobussilinjat 550, 560, 510, 500, 200 ja 570).

Tulevassa linjastossa halutaan parantaa Vantaan ja Espoon välisiä poikittaisia yhteyksiä Myyrmäen suuralueelta Leppävaaran ja Espoon keskuksen suuntaan. Uuden vyöhykemallin myötä nämä alueet kuuluvat samaan maksualueeseen, mikä liikennemallitarkastelujen mukaan lisää matkustusta näiden keskusten välillä. Hämeenlinnanväylälle ja Vihdintielle esitetään rakennemallissa vahvaa runkolinjamaista joukkoliikennekäytävää, joka palvelee muun muassa liikkumiskyselyssäkin esille tullutta työmatkaliikennettä.

Rakennemallin mukaan Ylästön ja Pohjois-Espoon liikenne muuttuisi liityntäliikenteeksi kehäradalle ja runkomaisille bussilinjoille. Liikkumiskyselyn perusteella Pohjois-Espoon ja Ylästön alueilta toivottiin nykyisten vuorovälien tihentämistä, liikennöintiaikojen laajentamista ja nopeampaa liikennöintiä. Ylästöläisten vastauksissa korostui myös vaihtojen toimivuuden tärkeys. Nämä pystytään tarjoamaan liityntäliikenteen ja junaliikenteen yhdistelmällä. Suunnittelutyön edetessä liityntäliikenteen vahvistaminen kehäradan asemille sekä Hämeenlinnanväylän ja Vihdintien vahvoihin joukkoliikennekäytäviin on osoittanut kustannustehokkaimmaksi tavaksi parantaa Pohjois-Espoon ja Ylästön alueiden joukkoliikennetarjontaa vuorovälien ja laajempien liikennöintiaikojen suhteen. Lisäksi liityntäbussien vuorovälit sovitetaan yhteen junien vuorovälien kanssa, mikä parantaa vaihtojen toimivuutta.

Suunnitelma on nyt avoin kommenteille ja seuraavassa vaiheessa sitä tarkennetaan linjatasolle. Tässä linjastosuunnitelmassa käsitellään vain Hämeenlinnanväylän ja Vihdintien suunnan linjoja eikä muutoksia suunnitella esimerkiksi Espoon sisäisille linjoille.

Edit 26.10.2018 klo. 9:17: Tarkennettu, että linjastosuunnitelmassa käsitellään vain Hämeenlinnanväylän ja Vihdintien suunnan linjoja.

Liikkumiskyselyn tulokset

Hämeenlinnanväylän ja Vihdintien linjastosuunnitelman liikkumiskysely on päättynyt. Iso kiitos kaikille vastanneille! Määräaikaan mennessä vastauksia saatiin reilut 5000 kappaletta ja karttapohjalle piirtyi lähes 27000 pistettä. Vastauksia tuli kattavasti koko suunnittelualueelta ja lähes 2000 vastaajaa jätti myös avointa palautetta. Aineiston laajempi analysointi on käynnistynyt heti kyselyn päättymisen jälkeen ja saatuja tuloksia käytetään linjastosuunnittelun tausta-aineistona. Ensimmäisen linjastoluonnoksen on tarkoitus ilmestyä lähiviikkojen aikana. Seuraavassa esittelemme muutamia poimintoja vastauksista.

Suunnittelualueella asuvien työ- ja opiskelupaikat painottuvat pitkälti Helsingin keskusta-alueelle, Hämeenlinnanväylän ja Vihdintien varsille, mutta myös Helsingin itäinen ja pohjoinen kantakaupunki, Myyrmäki, Leppävaaran alue, Tikkurila, Otaniemi ja Espoon keskus erottuvat kartalta. Vastausten perusteella näyttää siltä, että suunnittelualueen työmatkaliikenteessä niin säteittäiset kuin poikittaisetkin yhteydet ovat tärkeitä.

Vastaajien työ- ja opiskelupaikat

Vastausten perusteella merkittävimmät ostos- ja asiointipaikat sijoittuvat Helsingin keskustan lisäksi suurempiin aluekeskuksiin kuten Myyrmäkeen ja Leppävaaraan. Myös Jumbon alue korostuu vastauksissa.

Ostos-, asiointi- ja terveyspalvelut

Jo liikkumiskyselyn välituloksia tarkastellessamme vastauksissa korostui tarve parantaa joukkoliikennetarjontaa erityisesti vuorovälien näkökulmasta. Sama toive korostuu myös lopullisissa vastauksissa. Haasteeksi tämän toiveen kuitenkin tekee se, että nykyisiä pitkiä seutulinjoja on kustannusten näkökulmasta mahdoton tihentää ilman merkittävää kustannusten kasvua. Vaihtoehdoksi tässä tapauksessa käytännössä jää nykyisen joukkoliikennejärjestelmän tehokkaampi hyödyntäminen ja liityntäliikenteen lisääminen. Projektiryhmä pohtii nyt, miten liityntäliikennettä olisi mahdollista hyödyntää paremmin suunnittelualueella.

Suunnittelualueen joukkoliikenteen kehittämistarpeet

  

Liityntäliikenteen vaihtopaikat kehäradalla

Mitä mieltä sinä olet? Oliko kyselyn vastauksissa jotain yllättävää? Onko jotain jäänyt huomioimatta? Kerro meille!

Pähkinärinteen, Hämeenkylän, Vapaalan ja Variston joukkoliikenne

Asuinalueiden postaussarja jatkuu ja keskittyy seuraavaksi Pähkinärinteen, Hämeenkylän, Vapaalan ja Variston alueille. Kyseisillä asuinalueilla liikennöi tällä hetkellä useita linjoja, jotka tarjoavat yhteyksiä niin Helsingin, Myyrmäen, Martinlaakson kuin Leppävaaran ja Espoon keskuksenkin suuntaan.

Alueita palvelevat tällä hetkellä:

311(A)  Pähkinärinne, Hämeenkylä ja Vapaala
313  Pähkinärinne, Hämeenkylä, Varisto ja Vapaala
321  Pähkinärinne
322  Pähkinärinne, Hämeenkylä ja Varisto
332  Varisto ja Vapaala
335(B)  Pähkinärinne, Varisto ja Vapaala
345  Pähkinärinne, Hämeenkylä, Varisto ja Vapaala
435  Varisto
436 ja 437  Hämeenkylä ja Varisto
555 ja 565  Pähkinärinne ja Vapaala
566  Hämeenkylä ja Varisto
571  Pähkinärinne, Varisto ja Vapaala

Liikkumiskyselyyn, joka on auki vielä tämän viikon sunnuntaihin (21.10), on saatu hyvin vastauksia Pähkinärinteen, Hämeenkylän, Vapaalan ja Variston alueilta. Tämän hetkisten vastausten perusteella alueiden joukkoliikennettä tulisi kehittää erityisesti joukkoliikenteen nopeuden ja vuorovälien näkökulmasta. Myös vaihtojen toimivuuteen ja liikennöintiaikoihin toivotaan parannusta. Parhaimpina kehäradan vaihtopaikkoina pidetään Myyrmäkeä ja Vantaankoskea.

Vuorovälit ja kävelyetäisyydet

Joukkoliikenteen nopeuteen vaikuttaa luonnollisesti linjojen kiertelevyys ja käytettävät pysäkit. HSL:n runkolinjastostrategiassa bussilinjoja keskitetään suuren kysynnän joukkoliikennekäytäviin, mikä voi merkitä pidempiä kävelyetäisyyksiä kauempana asuville. Pidempää kävelymatkaa kuitenkin kompensoi joukkoliikennekäytävän tiheä tarjonta, mikä mahdollistaa spontaanin liikkumisen joukkoliikenteellä. Runkolinjoilla pysäkkiväli on tavallista linjaa harvempi, mikä nopeuttaa ja sujuvoittaa matkaa.

Haarautuvan linjaston, vuorovälin ja kävelyetäisyyden vuorovaikus (Lähde: HKL 1976)

Ylästön joukkoliikenne

Jatketaan asuinalueiden postaussarjaa. Tällä kertaa vuorossa on Ylästö. Ylästön joukkoliikennepalvelu perustuu tällä hetkellä kahdelle Helsingin suunnan seutulinjalle 415 ja 614 sekä kahdelle poikittaiselle yhteydelle 571 ja 573, joista jälkimmäinen liikennöi vain ruuhka-aikaan. Tässä linjastosuunnitelmassa keskitytään erityisesti Ylästön yhteyksiin Länsi-Vantaan suuntaan.

Linjastosuunnitelmatyön tausta-aineistoksi kerättävään liikkumiskyselyyn on saatu ihan kivasti vastauksia myös Ylästöstä. Tämän hetkisten tulosten perusteella Ylästön alueelta toivotaan, että joukkoliikennettä kehitettäisiin erityisesti vuorovälien ja vaihtojen toimivuuden näkökulmasta. Myös joukkoliikenteen nopeutta toivotaan kehitettävän.

Mitä joukkoliikenteen yhteysvälejä tulisi sinun mielestäsi kehittää Ylästön alueella? Millainen olisi sinun mielestäsi houkutteleva liityntäliikenteen vuoroväli?

Tavoitteet ja lähtökohdat

Mitä ominaisuuksia hyvällä joukkoliikennelinjastolla on? Listasimme alle kuusi asiakokonaisuutta, jotka projektiryhmä näki hyvinä tavoitteina Hämeenlinnanväylän ja Vihdintien linjastosuunnitelman suunnitteluun. Näihin tavoitteisiin perustamme esimerkiksi tulevan linjastoluonnoksen. Mitä mieltä sinä olet näistä tavoitteista?

Linjastosuunnitelman tavoitteet

Lähtökohtia suunnitteluun

 

HSL:n joukkoliikenteen suunnittelua ohjaa joukkoliikenteen suunnitteluohje, joka on laadittu yhteistyössä HSL:n jäsenkuntien kanssa ja se on HSL:n hallituksen hyväksymä. Suunnitteluohjeessa määritellään alueittain millaista joukkoliikennepalvelua (mm. vuorovälit ja liikennöintiajat) millekin alueelle tarjotaan.

Tämän linjastosuunnitelmatyön tavoitteena on tarjota vaihdoton yhteys asuinalueen omaan alue- tai paikalliskeskukseen koko suunnittelualueelta. Lisäksi koko sunnittelualueelta on tavoitteena tarjota vaihdoton yhteys runkoliikenteen (juna ja runkobussilinjat) äärelle. Helsingin keskustan yhteydet pyritään järjestämään siten, että matka sisältää korkeintaan yhden vaihdon.

Tällä hetkellä suunnittelualueen joukkoliikenne on hyvin ruuhkapainoitteista. Yhdeksi tavoitteeksi tässä suunnitelmassa nostetaankin päiväliikenteen tarjonnan parantaminen, koska haluamme, että asukkaat pääsevät liikkumaan paremmin myös päivä- ja ilta-aikaan. Tavoitteena on myös laajentaa liikennöintiaikoja.

Työ etenee lähiviikkojen aikana linjastoluonnosten suunnitteluun. Tiettyjen asuinalueiden joukkoliikennepalveluihin keskittyviä postauksia on tulossa vielä lisää esimerkiksi Ylästöstä ja Askistosta. Mutta näistä lisää myöhemmin.

Niipperin, Perusmäen ja Juvankartanon joukkoliikenne

Osana Hämeenlinnanväylän ja Vihdintien linjastosuunnitelmaa perehdymme seuraavaksi Niipperin, Perusmäen ja Juvankartanon joukkoliikennepalvelun tulevaisuuteen. Alueita palvelee tällä hetkellä neljä seutuyhteyttä 435, 436, 437 ja 566 sekä Espoon sisäiset linjat 236, 239 ja 582.

Tähän mennessä liikkumiskyselyyn on saatu mukavasti vastauksia Niipperin, Perusmäen ja Juvankartanon alueelta. Vastauksissa toivotaan mm. tiheämpää liikennöintiä kehäradan suuntaan, laajempia liikennöintiaikoja sekä Vihdintietä pitkin kulkevaa yhteyttä Helsinkiin. Kehäradan asemista parhaimpina vaihtopaikkoina pidetään Vantaankoskea, Myyrmäkeä ja Martinlaaksoa.

Liikkumiskysely on auki sunnuntaihin 21.10. asti, joten vielä ehtii hyvin vastaamaan!

Linjastosuunnittelun periaatteet

HSL:n linjastosuunnittelua ohjaa strategisella tasolla runkolinjastrategia, jossa panostetaan verkostomaiseen linjastorakenteeseen ja solmupisteisiin, joiden kautta liikkumismahdollisuudet laajenevat. Asuin-, työ-, harraste- ja vapaa-ajanpaikat sekä koulut hajaantuvat ympäri pääkaupunkiseutua eikä kaikilta alueilta luonnollisestikaan voida järjestää suoria joukkoliikenneyhteyksiä joka paikkaan kustannustehokkaasti. Harvoin kulkevat linjat eivät houkuttele juurikaan matkustajia.

Puu- ja verkkomallin linjasto (Lähde: HiTrans Guide 3)

Mitkä ovat sinun mielestäsi tärkeimmät asiat Niipperin, Perusmäen ja Juvankartanon linjastoa pohdittaessa? Mitkä ovat ne keskeisimmät yhteysvälit (mistä mihin), joita tulisi suunnitelmassa kehittää?

Jätä kommentti ja osallistu suunnitteluun!

Kalajärven, Lahnuksen ja Lakiston joukkoliikenne

Hämeenlinnanväylän ja Vihdintien linjastosuunnitelman suunnittelualue on verrattain laaja ja kattaa erilaisia alueita niin Vantaalla kuin Espoossakin. Seuraavissa postauksissa perehdytään erityisesti muutamiin alueisiin ja pyritään selvittämään, miten joukkoliikennettä alueilla tulisi kehittää ja mitkä ovat näiden alueiden asukkaiden mielestä keskeisimmät yhteysvälit.

Paneudutaan ensimmäisenä Kalajärven, Lahnuksen ja Lakiston yhteyksiin Myyrmäen suuntaan ja niiden tulevaisuuteen. Espoon sisäisiin yhteyksiin ei tässä suunnitelmassa lähtökohtaisesti oteta kantaa. Nykyisellään Kalajärven ja Lakiston aluetta palvelee kaksi seutulinjaa 345 ja 436. Lahnusta palvelevat Espoon sisäiset yhteydet.

Kuten jo edellisestä postauksesta kävi ilmi, asiakkaiden mielestä suunnittelualueen joukkoliikennepalveluja tulisi kehittää erityisesti vuorovälien näkökulmasta. Kalajärven, Lahnuksen ja Lakiston alueelta on tähän mennessä toivottu erityisesti nopeampia yhteyksiä, tiheämpiä vuorovälejä, luotettavampaa liikennettä ja pidempiä liikennöintiaikoja. Kehäradan asemista parhaimpina vaihtopaikkoina pidetään Vantaankoskea ja Myyrmäkeä.

Vaihdoton yhteys vai liityntälinja?

Nykyisten pitkien seutulinjojen palvelun parantaminen on siinä mielessä haasteellista, että linjojen vuorovälin tihentäminen ja liikennöintiaikojen kasvattaminen on linjan pituuden vuoksi kallista. Lisäksi linjat ovat luotettavuudeltaan epävarmempia kuin esimerkiksi lyhyemmät liityntälinjat. Tämä siksi, että pidemmän seutulinjan ajoajassa on enemmän hajontaa, joka tekee linjasta epäluotettavamman.

Liityntälinjoilla vuoroväliä on mahdollista tihentää suoria seutuyhteyksiä kustannustehokkaammin. Nostetaan tähän yksi esimerkki: suoran linjan matka-aika Helsingin keskustaan on ruuhka-aikaan noin 60 minuuttia ja liityntälinjan matka-aika esimerkiksi kehäradan asemalle noin 20 minuuttia. Samassa ajassa, kun yksi kuljettaja ehtii ajamaan bussin Helsinkiin ja takaisin ehtisi bussi liikennöidä kehäradalle ja takaisin kolme kertaa. Eli samalla kustannuksella joukkoliikenteen tarjonnan määrä olisi mahdollista kolminkertaistaa.

Millaisia ajatuksia edellinen esimerkki sinussa herättää? Mitkä ovat mielestäsi tärkeimmät asiat, joita Kalajärven, Lahnuksen ja Lakiston linjastossa tulisi huomioida? Mitkä ovat ne keskeisimmät yhteysvälit, joita tulisi kehittää?

Jätä kommentti ja osallistu suunnitteluun!

Hämeenlinnanväylän ja Vihdintien liikkumiskyselyn välituloksia

Hämeenlinnanväylän ja Vihdintien linjastosuunnitelman liikkumiskysely on ollut aktiivisena viikon. Kyselyä on mainostettu HSL:n nettisivuilla ja sosiaalisen median kanavissa. Lisäksi olemme ottaneet yhteyttä suunnittelualueella toimiviin asukasyhdistyksiin sekä lukioihin, ammattikouluihin ja ammattikorkeakouluihin.

Vastausaikaa on jäljellä 21.10 saakka, joten vielä ehtii hyvin vastaamaan!

Tällä hetkellä kyselyvastauksia on kertynyt lähes 2100 kappaletta, joten jo tässä vaiheessa voimme tarkastella, millaisia alustavia tuloksia aineistosta saadaan.

Liikkumiskyselyn alussa vastaajia pyydettiin merkitsemään karttapohjalle kotinsa sijainti. Tämän perusteella on mahdollista tarkastella, miltä alueilta liikkumiskyselyyn on vastattu. Alueellisesti kyselyvastauksia on tullut jo tähän mennessä hyvin koko suunnittelualueelta. Vastauksia on saatu jonkin verran myös Pohjois- ja Itä-Helsingistä, Etelä-Espoosta ja Itä-Vantaalta.

Vastaajien kotien sijainti suunnittelualueella

Kyselyyn vastanneista noin puolet käyttää joukkoliikennettä päivittäin. Linjastosuunnitelman tavoitteena on parantaa alueiden joukkoliikennepalveluja, minkä vuoksi kyselyssä haluttiin selvittää, miten joukkoliikennettä suunnittelualueella tulisi kehittää. Tämän hetkisten tulosten perusteella asukkaat toivovat nykyistä tiheämpiä vuorovälejä ja toimivampia vaihtoyhteyksiä. Joukkoliikenteen nopeuden kehittämistä pidetään myös tärkeänä.

Joukkoliikenteen käyttö suunnittelualueella

Suunnittelualueen joukkoliikenteen kehitystarpeet

Liikkumiskyselyyn voit vastata sunnuntaihin 21.10. asti.