Usein kysytyt kysymykset

Hämeenlinnanväylän ja Vihdintien linjastosuunnitelman kommentointiaika päättyi viime viikon sunnuntaina. Blogin kommentointimahdollisuus on suljettu toistaiseksi. Seuraavaksi joukkoliikennesuunnittelijat perehtyvät annettuihin kommentteihin ja suunnitelmaa tarkastellaan uudelleen niiden pohjalta. Päivitetty linjastoluonnos julkaistaan alkuvuodesta 2019. Tässä blogipostauksessa käydään läpi linjastoluonnoksesta saatuja yleisimpiä kommentteja ja esitetään perusteluita luonnoksessa esitettyjen ratkaisujen taustalla.

Miksi yhteyksistä on suunniteltu vaihdollisia?

HSL:n linjastosuunnittelua ohjaa strategisella tasolla jäsenkuntien yhdessä hyväksymä runkolinjastrategia, jossa panostetaan verkostomaiseen linjastorakenteeseen ja solmupisteisiin, joiden kautta liikkumismahdollisuudet laajenevat. Asuin-, työ-, harraste- ja vapaa-ajanpaikat sekä koulut hajaantuvat ympäri pääkaupunkiseutua eikä kaikilta alueilta luonnollisestikaan voida järjestää suoria joukkoliikenneyhteyksiä joka paikkaan kustannustehokkaasti. Runkolinjastrategian mukainen joukkoliikennejärjestelmä parantaa asuinalueiden vuorotarjontaa ja niiden seudullista saavutettavuutta keskeisten solmupisteiden kautta.  Kääntöpuolena tälle on lisääntyvä vaihtojen määrä erityisesti harvemman asutuksen alueilla, mitä kuitenkin pyrintään kompensoimaan parantuvalla vuorotarjonnalla. Kokonaisuutena seudun joukkoliikennejärjestelmän voidaan kuitenkin nähdä tarjoavan aikaisempaa paremman saavutettavuuden koko alueelle. Tiheämmän joukkoliikennetarjonnan on todettu lisäävän joukkoliikenteen käyttöä.

Miksi kävelyetäisyys lähimmälle pysäkilleni kasvaa? 

 

Joukkoliikenteen nopeuteen vaikuttavat luonnollisesti linjojen kiertelevyys ja käytettävät pysäkit. HSL:n runkolinjastostrategiassa bussilinjoja keskitetään suuren kysynnän joukkoliikennekäytäviin, mikä voi merkitä pidempiä kävelyetäisyyksiä kauempana asuville. Pidempää kävelymatkaa kuitenkin kompensoi joukkoliikennekäytävän tiheä tarjonta, mikä mahdollistaa spontaanin liikkumisen joukkoliikenteellä. Runkolinjoilla pysäkkiväli on tavallista linjaa harvempi, mikä nopeuttaa ja sujuvoittaa matkaa.

Miksi runkolinja 300 on luonnoksessa esitetty liikennöitäväksi Pähkinärinteen kautta?

Pähkinärinteen alue on Länsi-Vantaan väkirikkain alue. Alueella asuu noin 5500 asukasta. Jos runkolinja 300 liikennöisi Vihdintietä pitkin, jäisi se paikoin hyvin kauas asutuksesta. Lisäksi Vihdintien varrella ei ole Pähkinärinteen kohdalla maankäyttöä.

Miten linjojen väliset vaihtopysäkit on suunniteltu?

 

Vaihtopaikat on pyritty järjestämään mahdollisuuksien mukaan samalle pysäkille. Esimerkiksi linjojen 565 ja 300 välillä vaihto tapahtuisi Köysikujan pysäkillä, samoin kuin Pohjois-Espoon liityntälinjoilta voisi vaihtaa Noropolun pysäkillä runkolinjalle 400. Ylästön suunnan liityntälinjoilta voisi vaihtaa Emännänkujan pysäkillä linjalle 431. Pohjois-Espoon liityntälinjojen ja runkolinjan 300 välille vaihtoa ei valitettavasti tässä luonnoksessa saatu järjestettyä samalle pysäkille, mutta Ulkoniitynkujan vaihtopysäkit ovat lähekkäin tien vastakkaisin puolin.

Asukasvuorovaikuksen aikana HSL sai palautetta myös muista vaihtopaikoista, joita tulemme tarkastelemaan uudelleen jatkosuunnittelussa. Pohjois-Espoon liityntälinjat reititettiin Louhelan aseman kautta Myyrmäkeen, koska näin saatiin järjestettyä vaihtoyhteydet sekä runkolinjoille 300 ja 400 että Kehäradan juniin. Samalla saatiin järjestettyä Pohjois-Espoosta toivotut yhteydet Myyrmäkeen.

Miksi suora seutuyhteys poistuu Hämeenkylästä ja Vapaalasta?

 

Runkolinja 300 liikennöi noin kilometrin päässä alueiden keskuksista. Tämän lisäksi Vapaalaa palvelee Rajatorpantiellä tiheät poikittaiset yhteydet. Joukkoliikenteen tiheämmät vuorovälit hieman nykyistä pidemmän kävelymatkan päässä mahdollistavat sujuvamman joukkoliikenteen käytön. Näiden tiheiden joukkoliikennekäytävien lisäksi alueiden sisälle järjestetään liityntäliikennettä runkolinjoille sekä Kehäradalle.

Miksi Ylästön suora seutulinja Hämeenlinnanväylälle esitetään lakkautettavaksi?

Linjan 415 nykyisillä resursseilla voidaan tarjota erittäin tiheä poikittainen joukkoliikenneyhteys Martinlaakson, Ylästön ja Pakkalan välille. Tiheä vuoroväli mahdollistaa sujuvat vaihtoyhteydet Martinlaakson juna-asemalla sekä Pakkalassa, mikä parantaa alueen seudullista saavutettavuutta.

 

Miksi linjat 345 ja 436 on suunniteltu muutettavaksi liityntälinjaksi Myyrmäen asemalle?

Muuttamalla pitkä ja harvoin liikennöivä linja lyhyemmäksi liityntälinjaksi pystytään tarjoamaan tiheämpää ja täsmällisempää joukkoliikennepalvelua. Pohjois-Espoosta pystytään luonnoksessa esitetyllä linjastolla tarjoamaan yhteydet Kehäradalle, jolloin seudullinen saavutettavuus paranee huomattavasti. HSL:n järjestämässä liikkumiskyselyssä korostuivat Myyrmäen alueen yhteydet sekä työ- että vapaa-ajan matkoilla.

Runkolinjat 300 ja 400 palvelevat pääosan Vihdintien ja Hämeenlinnanväylän varren maankäytöstä. Vähäisemmän joukkoliikenteen kysynnän alueet palvellaan tiheillä liityntäyhteksillä raide- ja runkobussiliikenteeseen.

Miksi linja 321 on esitetty lakkautettavaksi?

Linjastosuunnitelman yhtenä tavoitteena on kehittää Länsi-Vantaan ja Espoon välistä poikittaisliikennettä tihentämällä linjaa 565, jolloin linja 321 jää päällekkäiseksi tarjonnaksi. Nykyisin harvoin liikennöivän seutulinjan tilalle tarjotaan vaihdollista matkaa kahdella tiheästi liikennöivällä linjalla. Vaihtoyhteys linjalta 565 runkolinjalle 300 onnistuu Köysikujan pysäkillä.

Pitkäjärven pohjoispuolella Järvenperän ja Vanhakartanon alueella liikennöinti Leppävaaran suuntaan tihenee jo syksyllä 2019. Leppävaaran suunnan linjoilta voi vaihtaa runkolinjalle 200 samalla pysäkillä Turuntiellä. Lisäksi yhteydet Espoon keskuksen suuntaan tihenevät linjan 566 tihennyksen ja reittimuutoksen vuoksi. Lisäksi alueelta muodostuu uusi yhteys Kehäradalle ja runkolinjalle 400.