 |
| Linjastosuunnitelman tavoitteet |
Lähtökohtia suunnitteluun
HSL:n joukkoliikenteen suunnittelua ohjaa joukkoliikenteen suunnitteluohje, joka on laadittu yhteistyössä HSL:n jäsenkuntien kanssa ja se on HSL:n hallituksen hyväksymä. Suunnitteluohjeessa määritellään alueittain millaista joukkoliikennepalvelua (mm. vuorovälit ja liikennöintiajat) millekin alueelle tarjotaan.
Tämän linjastosuunnitelmatyön tavoitteena on tarjota vaihdoton yhteys asuinalueen omaan alue- tai paikalliskeskukseen koko suunnittelualueelta. Lisäksi koko sunnittelualueelta on tavoitteena tarjota vaihdoton yhteys runkoliikenteen (juna ja runkobussilinjat) äärelle. Helsingin keskustan yhteydet pyritään järjestämään siten, että matka sisältää korkeintaan yhden vaihdon.
Tällä hetkellä suunnittelualueen joukkoliikenne on hyvin ruuhkapainoitteista. Yhdeksi tavoitteeksi tässä suunnitelmassa nostetaankin päiväliikenteen tarjonnan parantaminen, koska haluamme, että asukkaat pääsevät liikkumaan paremmin myös päivä- ja ilta-aikaan. Tavoitteena on myös laajentaa liikennöintiaikoja.
Työ etenee lähiviikkojen aikana linjastoluonnosten suunnitteluun. Tiettyjen asuinalueiden joukkoliikennepalveluihin keskittyviä postauksia on tulossa vielä lisää esimerkiksi Ylästöstä ja Askistosta. Mutta näistä lisää myöhemmin.
Sanoisin, että tällä alueella ei ole ongelmaa näiden tavoitteiden kanssa, vaan olisi ollut hyvä pohtia tavoitteiden toimivuutta muilla alueilla. Esimerkiksi samalla sektorilla mutta lähempänä keskustaa linjat 37 - 43 joko kiertää rautatieasemia kuin kissa kuumaa puuroa, tai jos linja ajaa rautatieaseman kautta ei sitä ole synkronoitu junan aikataulun kanssa eikä se tasaa aikaa rautatieasemalla niin että matkustaja voi luottaa ehtivänsä bussiin.
VastaaPoistaSuunnittelualueen linjoista olen käyttänyt vain linjaa 345, mutta ei esimerkiksi kyseiselle linjalle voi oikein tehdä mitään, kun linjan palvelualueen kysyntä on 5 matkustajaa tunnissa. Lähinnä tuon voi kääntää Hämeenlinnanväylältä jollekin Kehäradan asemalle mutta sitten taas alueelta ei ole yhtään linjaa, joka kulkee Mannerheimintielle vähintään kerran tunnissa eli sitä varten pitäisi perustaa oma linjansa, johon kuluu omat resurssinsa.
Tästä huomaa vain, ettet itse asu kehän ulkopuolella..
PoistaHei Ö! Kiitos kommentistasi, otamme sen huomioon suunnitelmassa.
PoistaEn ole ihan varma mihin relaxwithwhite viittaa, mutta 345-bussillahan menee vain vähän matkustajia linjan omalle palvelualueelle silloin kun ei ole Rinnekodin vuoronvaihtoaika, ja Kehäradalle kääntämisessä on puolensa ja puolensa niin että vaikka silloin matkustaminen esimerkiksi Meilahteen tai Pitäjänmäkeen muuttuu vaikeammaksi, toisaalta se muuttuu helpommaksi vaikkapa Pasilaan, Myyrmäkeen, lentoasemalle ja Tikkurilaan. Parasta olisi se, jos kumpaankin tarkoitukseen olisi oma linjansa, mutta tähän ei ensimmäisen kohdan takia ole varaa.
PoistaItse laittaisin 345:n menemään Myyrmäen asemalle.
Ajattelin nyt sitä, että jos esim. 436 lakkautetaan, seuraa katastrofi! Kyseessä on linja joka on lähes aina etuovelle asti täynnä tai ainakin kaikki penkit ovat varattu. Itse kuljen 6.55 Kuusitielle Niipperistä ja vaihto tietäisi, että pitäisi vielä horroksessa jaksaa vaihtaa bussia ja silloin olisi vaikeaa saada kaikki matkustajat mahtumaan eri linjoilta ks. runkolinjabusseihin jos bussit tulee täynnä runkolinjan pysäkille. Itseäni ei pitkän päivän jälkeen, illalla tai heti aamusta vaihdot kiinnosta ollenkaan.
Poista437 voitaisiin hyvin laittaa sähköbussit! 436 tuulilasikuormat alkavat myös kyllästyttää...
VastaaPoistaHei, kiitos kommentistasi! Suunnitelmassa on tarkoitus selvittää myös otollisimmat linjat sähköbussilla liikennöintiin. Otamme kommenttisi huomioon tässä yhteydessä.
PoistaMyöskin Hsl voisin olla suunnittella joukkoliikennettä yhdessä Espoon ja vantaan kaavoituksen kanssaa , jotta myös tuleville sauin alueille syntyisi hyvien joukkoliikenteen varrelle. eikä toisin päin että kaavoitus menisi hsl.llän joukkoliikenteen vaikutuksen mukaan.
VastaaPoistaHei ja kiitos kommentistasi! Maankäyttö- ja kaavoitustiedot ovat osa linjastosuunnitelmaa ja niitä käydään yhdessä kaupunkien kanssa läpi osana työn etenemistä.
PoistaNopeutta linjoihin saisi sillä, että ne vietäisiin mahdollisimman suoraa ja nopeaa reittiä lähimmälle raideliikenteen asemalle tai runkolinjalle. Nyt monen linjan ongelmana on se, että ne kiertelevät monen monen asuinalueen läpi madellen hitaasti liikennevaloilla tukittuja pikkukatuja pitkin. Lisäksi toinen ongelma on se, että ne bussit menevät jollekin suunnittelussa päätetylle "solmukohdalle" lähimmän aseman sijaan ja sekin lisää matka-aikaa. Menköön sitten vaikka sinne solmukohtaan sen lähimmän aseman jälkeen, jos sitäkin halutaan palvella, mutta nopeutta minä haluaisin matkaani kaikkein eniten. Töihin ja takaisin liikkumiseen kuluu aivan järjettömästi aikaa.
VastaaPoistaTuossa on syy, miksi käytän autoa ja sen liityntäpysäköintiä enkä alueeni liityntälinjaa. Minulla ei vain ole aikaa niin järjettömästi tuhlata siihen maisema-ajeluun. Ja toinen syy on tietysti se, että töistä poispäin tullessa junalta liityntälinjalle ne vaihdot toimivat huonosti, ei kiinnosta odotella pitkiä aikoja liityntäbussia asemalla, kun juna myöhästyy. Vielä vähemmän tietysti jonkun bussirunkolinja pysäkillä kiinnostaisi räntäsateessa odotella.
Hei ja kiitos kommentistasi! Tässä oli paljon hyviä pointteja joita pyrimme huomioimaan linjaston suunnittelussa.
PoistaOn pakko lisätä rahoitusta Pohjois-Espoon aluella, sillä maksamme jatkossa enemmän lipuistamme! Jostainhan me maksamme enemmän! Koko lippu-uudistus on niin törkeä, että suuria muutoksia ja parannuksia täytyy Kalajärvi-Perusmäki-Niipperi-Juvankartano alueella tapahtua, että jotenkin hyväksyttävissä!
VastaaPoistaKannattaisi varmaan kertomaan kantasi Espoon päättäjille, sillä he vastaavat Espoon joukkoliikenteen rahoituksesta
PoistaHei! HSL ei päätä joukkoliikenteen rahoituksen määrästä vaan se tulee jäsenkunnilta. Kunnat ovat myös asettaneet joukkoliikenteen palvelutasomääritykset omalle alueelleen, joiden mukaiset tarjonnan tavoitteet tulee täyttää. Tulevassa vyöhykemallissa nykyiset seutulipun ja tulevan ABC-lipun hinta tulee olemaan hyvin samalla tasolla. ABC-lippu tulee olemaan AB-lippua kalliimpi, koska se mahdollistaa liikkumisen laajemmalla alueella.
PoistaKun seuraan juttuja ja keskustelua täällä, vaikuttaa siltä että tavoitteena on siirtää ainakin osa Vihdintien sekä Hämeenlinnanväylän suorista bussilinjoista Kehäradan vaihtoliikenteen piiriin.
VastaaPoistaNäin Etelä-Haagassa lähellä Kivihaan pysäkkiä asuvana mietin lähinnä miten meidän yhteydet Helsingin keskustaan tässä tapauksessa turvataan? Etelä-Hagassa on tuo fantastinen Huopalahden asema, mutta jos lähellä Kivihaan pysäkkiä asuu, tarkoittaa se myös, että asema on noin kilometrin matkan päässä, väärään suuntaan sen lisäksi.
Esim juuri tuota Kivihaan pysäkkiä käytetään paljon, ja yleensä kesäkuussa kun harvemmin kulkeva kesäliikenne alkaa, on pysäkki keskustan suuntaan hyvin täynnä (10+ henkilöä).
Ymmärrän, että tässä ensi kädessä ollaan miettimässä liikennettä siellä Espoon sekä Vantaan puolella, mutta sehän vaikuttaa myös meihin.
Eli kysyisin lähinnä, jos olen ymmärtänyt tilannetta oikein — ja varsinkin: Mikä on joukkoliikennesuunnitelma Helsingin puoleiselle esim juuri Hämeenlinnanväylälle (koskee tietenkin myös Vihdintietä). Etelä-Haagan suhteellisen väkirikkaille alueelle Vihdintien sekä Hämeenlinnanväylän tähänastinen seutuliikenteen aikaansaama bussiliikenne on ollut alueen elinehto. (Jota esim aina mainitaan asuntoilmoituksissa)
Suunnitelmissahan on ollut runkolinjat 400 Hlv ja 300 Vt
PoistaKivihakaa palvelee myös sisäiset linjat 42, 43 ja 63 joilla pääsee joko Elielille tai Kamppiin. Sitten on tosiaan tulossa uusi Hämeenlinnanväylän runkolinja 400 joten kyllä Kivihaasta jatkossakin pääsee tiheästi keskustaan.
PoistaAi on tulossa runkolinja 400? Sitä suunnitellaan, ei sitä välttämättä tule...
PoistaHei ja kiitos kommenteista! Tässä suunnitelmassa keskitytään Länsi-Vantaan ja Pohjois-Espoon alueisiin mutta suunnitelmassa on mukana myös Helsingin kaupungin asiantuntijat ja ratkaisut pyritään tekemään myös helsinkiläisten matkustajien tarpeet huomioiden.
PoistaHämeenlinnanväylästähän piti tulla kaupunkibulevardi, jolloin sen varteen tulisi pikaratikka — mutta sitä bulevardia ei nyt ainakaan heti olekaan tulossa, kun kohtasi vastustusta. Niin olisi vain mielenkintoista saada kuulla, mitkä ovat uudet suunnitelmat.
VastaaPoistaHei! Bulevardisuunnitelmat ovat oma kokonaisuutensa ja ajoittuvat tämän linjastosuunnitelman jälkeiselle ajalle eikä niitä siksi käsitellä osana tätä työtä.
PoistaNyt tarkalleen ottaen kiinnostaa, milloin tästä valmistuu tarkka suunnitelma, voiko vielä siinä vaiheessa vaikuttaa ja millaisista muutoksista on kyse? Jos ei voida antaa lisärahoitusta niin miten käytännössä mitään voidaan parantaa? Mielestäni sähköbussien lisäys on hyvä idea, mutten ymmärrä, mitä tällä suunnitelmalla haetaan, mikäli jo nyt on kaikki resurssit käytössä. Tässähän ei mitään paranneta jos poistetaan hyviä linjoja ja korvataan vaihdollisilla. Tehdäänkö tässä samoja virheitä kuin Etelä-Espoon liityntälinjoissa/metro?
VastaaPoistaHei! Kuten blogin ensimmäisessä postauksessa kerroimme, linjastosuunnitelma on tarkoitus julkaista marraskuun aikana. Tämä tuodaan myös asukkaiden kommentoitavaksi tuolloin. Linjastosuunnittelussa on aina haasteena löytää nykytilaa edullisimpia ja tehokkaampia sekä asiakkaita paremmin palvelevia ratkaisuja, sama pätee tähänkin suunnitelmaan.
PoistaToivon kuitenkin todella kovasti, että 436 saa säilyä ennallaan! Toki kesällä vaihto ihan ok, mutta 20 asteen pakkasessa tai vesisateessa ennen seitsemää aamulla voi olla aika raskasta joka päivä odottaa vaihtobussia, vielä kun tietää-että maksaa monia muita enemmän... Kerrotaanko muuten marraskuussa myös sähköbussisuunnitelmista? Olen niistäkin erittäin kiinnostunut..
PoistaHei! Sähköbussien osalta asiaa katsotaan vasta kun lopullinen linjastoversio on saatu luonnosteltua asukkailta saatujen kommenttien jälkeen. Tämä ajoittuu luultavasti vuoden 2019 alkupuolelle. Sähköbussiliikenteen osalta keskitytään tutkimaan sitä millä linjoilla ja linjapareilla on toteutettavissa latausasemat mahdollisimman kustannustehokkaasti.
Poista"tavoitteena on tarjota vaihdoton yhteys asuinalueen omaan alue- tai paikalliskeskukseen koko suunnittelualueelta"
VastaaPoistaMiten määritellään, mikä on asuinalueen alue- tai paikalliskeskus?
Palveluja on Vantaalla voimakkaasti keskitetty. Esimerkiksi Peijaksen sairaala on kaukana idässä. Kesällä uutisoitiin, että hammashoidon päivystys Myyrmäessä on lakkautettu, joten länsivantaalaisten täytyy matkata Tikkurilaan.
Voimmeko siis olettaa, että suunnitelmassa huomioidaan se, että niitä "keskuksia" joihin kaupunkilainen tarvitsee sujuvat, vaihdottomat yhteydet, on käytännössä useita?
Hei Anne! Jos tarkoitat Ylästön aluetta niin varsinainen aluekeskus on Myyrmäki, mutta tässä tapauksessa myös Tikkurilan yhteydet on tunnistettu tärkeiksi juuri mainitsemistasi syistä. Linjan 571 liikennettä onkin tarkoitus tihentää nykyisestä.
PoistaEntä miten on Kaivokselan osalta? Olisiko Kaivokselasta jatkossa vaihdoton yhteys esimerkiksi Tikkurilaan?
PoistaHei, Kaivokselan aluekeskus on Myyrmäki jonne tarjotaan vaihdoton yhteys. Tikkurilan yhteys järjestyy liityntälinjan ja Kehäradan yhdistelmällä.
PoistaHelsingin linja 37, tuleeko se joskus Myyrmäkeen? En löytänyt mainintaa.
VastaaPoistaEntä Myyrmäen terminaali, on jo nyt ahdas, liityntä katuverkostoon?
Leiritien ja Rajatorpantien risteykseen liikennevalot ja bussipysäkkien pidennykset (nyt on puolet tiestä kaivettu auki putkiremontin vuoksi)
Hei! Linjan 37 osalta ratkaisut ovat vielä hieman auki, palaamme niihin mahdollisesti jatkosuunnittelussa. Myyrmäen terminaalin järjestelyt täsmentyvät myös kun lopullinen linjasto ja terminaalilta vaadittava kapasiteetti ovat tiedossa.
PoistaMyyrmäen terminaalin vieressä oleva kiinteistö on kaavoitettu purettavaksi, samoin kai myös Myyrmäen asema, kun on samaa kiinteistöä. Aseman laitureille on saatava useampi nousukohta.
VastaaPoistaJa Vantaa suunnittelee raitiotietä Tikkurilasta Myyrmäkeen, miksi?? Junalla pääsee jo nyt.
Myyrmäen terminaali on jo nyt liian ahdas.
Sähköbusseihin on mieluiten panostettava.
Hei! Kiitos kommentistasi!
PoistaNyt kun samalla Myyrmäkeen suunnitellaan vanhojen rakennusten purkua ja uusia tilalle niin ehdotan, että Myyrmäen terminaali siirretään Myyrinpuhoksen liikekeskuksen pohjoispuolelle, nykyiselle pysäköintialueelle. Tilaa saadaan enemmän, ja liitynnät Jönsaksentielle joustaviksi. Nykyinen terminaali on jo nykyisillä bussimäärillä vähän ahdas.
VastaaPoistaSamalla voisi varautua sähköbussien lataus paikkoihin.
Myyrmäen asema siirtyisi samalla vähän pohjoiseen. Asemalle nousukohtia tulee olla koko aseman leveydeltä.
Raitiotie suunnittelun laittaisin jäihin. Sähköbussit ovat joustavampia.
Hei, kiitos kommentistasi!
PoistaHei, hyvä että linjan 437 vuoroja lisätään siten, että bussi menee arkisin 30 min. välein ja ruuhka-aikana 20 min. välein. Myös sunnuntaina 437 kannattaa kulkea 30 min. välein (ehdotetun 60 min. asemasta).
VastaaPoistaHei, ja toinen kehitysehdotus: tarvitsemme toimivan runkolinjayhteyden alueeltamme, joten runkolinja 400 voisi lähteä joko Perusmäestä, Kalajärveltä (Niipperin kautta) tai Juvanpuiston koululta ja sen tulisi mennä suoraan Kehä III:lta Vihdintielle ja suoraan Helsinkiin. Alueelle rakennetaan paljon, joten asukkaita tulee koko ajan enemmän. Tarvittavat vaihdot linjalta 400 tehtäisiin näin ollen Vihdintiellä.
VastaaPoistaSuunnittelun lähtökohta on väärä. Se pakottaa yksityisautoiluun./Vaihdoton yhteys aluekeskukseen tai junaan johtaa tosiassa ainakin Lahnuksesta, Lakistosta ja Ketunkorvesta matka-aikojen Helsinkiin pitenemiseen entisestään./Rinnekodin vammaisten asukkaiden liikkumisen estämiseen, koska he eivät välttämättä kykene vaihtamaan bussista junaan Myyrmäen asemalla, joka muuten on vantaalaisen tutkimuksen mukaan vaarallinen./Alueen liikentoiminta (Hotelli Korpilampi, Vesipuisto ja laskettelukeskus Serena) kärsii. Asiakkaat tarvitsevat suorat bussiyhteydet Helsingistä eikä esim. seisomista täpötäydessä I- tai P-junassa ja siitä vaihtoa bussiin.
VastaaPoista